Erkki Laukkanen Otetaan vastuu ihmisestä

Ongelman nimi on työttömyys, ei työvoimapula

  • Ongelman nimi on työttömyys, ei työvoimapula

Joulukuussa 2014 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli 231 tuhatta ”aktiivista” työnhakijaa. Vastaavasti Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterissä oli 330 tuhatta työtöntä työnhakijaa, joista noin 100 tuhatta oli hakenut yhtäjaksoisesti töitä yli vuoden. Jos mukaan lasketaan vielä lomautetut ja työhallinnon toimenpiteissä olevat, työttömien määräksi tulee noin 450 tuhatta ihmistä.  

Tämä ongelma ei varmasti ratkea työvoiman tarjontaa entisestään kasvattamalla.

Ja silti sitä on ehdotettu. Eniten on esillä ollut maahanmuuton lisääminen ja työttömyysturvan ehtojen heikentäminen. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) mielestä maahanmuuton määrä pitäisi tuplata, jotta työvoimapulalta vältytään. Työvoimapulasta ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, kuten ei myöskään maahanmuuton dynaamisista, koko taloutta elvyttävistä työllisyysvaikutuksista.

Työttömyysturvan heikentämiskeskustelussa taas unohdetaan aina se, että Suomessa on myös työn vastaanottovelvollisuus. Jos työtä olisi ja sitä tarjottaisiin, se pitäisi myös vastaanottaa. Muuten seurauksena on työttömyyskorvauksen maksua koskeva karenssi. Ja mitä työmarkkinatukeen tulee, niin Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean mielestä se on jo nyt liian alhainen.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Seuraavien parin vaalikauden aikana huomio on kohdennettava työttömyyden supistamiseen. Siihen tarvitsemme vähintään 2,5 prosentin talouskasvua ja uudenlaista työvoimapolitiikkaa. On kuitenkin ymmärrettävä, että vuonna 2008 alkaneen taantuman aikana syntynyt työttömyys on pitkittynyt, eikä siksi sula nopeasti, vaikka toivottu talouskasvu käynnistyisikin. Siksi työvoimapolitiikan merkitys korostuu.

Vuonna 2015 alkavalla vaalikaudella on löydettävä uusia keinoja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun. Jos pitkäaikaistyöttömyys saadaan seuraavan vaalikauden aikana alas, sitä seuraavan vaalikauden aikana on mahdollista painaa kokonaistyöttömyys jopa puoleen nykytasosta. Muuten ei ole. Muuten pitkäaikaistyöttömät menettävät työllistymisuskonsa ja siirtyvät työvoiman ulkopuolelle.

Ja siihen meillä ei ole varaa.

On siis satsattava työllistymisuskoon. Sen säilyttäminen edellyttää työvoimapolitiikan uudelleen suuntaamista. Kun 1990-luvun lopulla tavoitteeksi asetettiin juuri työttömiksi jääneiden nopea työllistäminen kasvaville aloille, niin jatkossa on pystyttävä työllistämään myös pitempään työttöminä olleita ja myös muille kuin kasvualoille korvaamaan ikääntyneiden ihmisten siirtymistä eläkkeelle.

Yli vuoden työttöminä olleiden työllistäminen edellyttää yleensä työnantajille maksettavaa palkkatukea, korvauksena pitkäaikaistyöttömän alentuneesta tuottavuudesta. Edessä on siis palkkatukimäärärahojen huomattava korotus. On kuitenkin huomattava, että kun palkka tulee työttömyysturvan tilalle ja veroja maksetaan enemmän, korotuksen nettokustannukset jäävät alle puoleen bruttokustannuksista.

Kuinka paljon tämä kaikki maksaisi?

Sitä en osaa tässä vaiheessa arvioida. Paljon tietysti riippuu tosiasiallisesta työllistämistavoitteesta ja siitä, millaisiin tehtäviin ja miten pitkäksi jaksoksi ihmisiä työllistetään. Mutta satoja miljoonia lisää joka tapauksessa tarvitaan.

Onko meillä siihen varaa? Sen kysymyksen jätän lukijoideni pohdittavaksi. Itse olen sitä mieltä, työstä lopullisesti syrjäytymisen kustannukset ovat moninkertaiset.

Onko meillä viisautta valita oikein?

 

Erkki Laukkanen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Työpaikan saaminen poistaa monilta myös asumistuen tarpeen, joten nettosatsauksen määrä laskee entisestään.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Olen samaa mieltä,mutta miten tähän sopii maahanmuuto lisäämään työvoiman ylitarjontaa?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ongelmana minun ja työnantajien mielestä on tarpeeksi halvan työvoiman saanti. Työtä ja tekijöitä kyllä on, mutta kun suomalaiset tekijät eivät suostu sellaisiin palkkoihin, että se riittäisi vain ulkona asumiseen, kerjuulla hankittavaan ruokaan ja poppamiesten ym. muiden vastaavanlaisten tarjoamiin terveys palveluihin.

Käyttäjän petterik kuva
Petteri Karppinen

Pitäisikö sinusta työvoiman tarjontaa:
a) laskea
b) nykyinen tarjonta on sopiva
c) kasvattaa

Mitä ovat nämä "...löydettävä uusia keinoja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun"?

http://www.stat.fi/til/vamuu/2014/12/vamuu_2014_12...
"Vuoden 2014 väestönkasvusta 76 prosenttia nettomaahanmuuttoa"

Pitäisikö Suomen hillitä maahanmuuttoa naapurimaista, jotta myös hillitään työvoiman kasvattamista?

"On siis satsattava työllistymisuskoon."

Tämä kertoo jo kaiken... Työllistääkö yritykset ihmisiä vai usko?

Käyttäjän erkkil kuva
Erkki Laukkanen

Älä anna Petteri uusien ilmaisumuotojen sekoittaa päätäsi. Työllistymisuskolla tarkoitan sitä alan kirjallisuudesta tuttua ilmiötä, ns. discouraged workers -ilmiötä, joka pitkäaikaistyöttömien työnhakua varsin tehokkaasti rajoittaa. Vuoden jälkeen ei usein kiinnosta enää mikään: usko työllistymiseen on mennyt. Kun tämän tiedämme, miksi emme siitä myös puhuisi?

Käyttäjän petterik kuva
Petteri Karppinen

Voidaan puhua. Tarkoitat siis työnhausta luopuneita tai piilotyöttömiä.

Kerrotko Erkki, mitä tarkoittaa "On siis satsattava työllistymisuskoon." Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Siis täällä reaalimaailmassa. Kursseja?

Esa Niemi

Työssäkäynti ei kerro toimeentulosta yhtään mitään. Meillä on miljoona ihmistä vailla vakituista kokopäivätyötä ja jos siitä ei riitä reserviä, niin me olemme osa reilun 500 miljoonan ihmisen vapaita työmarkkinoita EU/ETA alueella.

Köyhyys on tuplaantunut vuodesta 1990 ja töiden jatkuminen on aina epävarmaa.

OECD julkaisi viime vuonna raportin, jossa todettiin Suomen olevan vakavissa ongelmissa, mutta ei ehdottanut maahanmuuttoa ratkaisuksi, sen sijaan entisetkin tulisi työllistää. Tämä on selkeässä ristiriidassa EVA:n raportin kanssa, jonka suurin tehtävä on tukea tulevaa hallitusta työvoiman saatavuusharkinnan lakkauttamiseksi.

Ruotsissa työvoiman saatavuusharkinnan lakkauttaminen johti siihe, että 66% työluvista meni aloille, joissa ei ollut ns. työvoimapulaa. Kyse oli vain palkkojen sekä työehtojen dumppaamisesta ruotsalaisten kustannuksella. Työvoiman tarveharkinnan lakkauttaminen lisäsi myös harmaata taloutta ja ihmiskauppaa, jossa työlupia myytiin rahaa vastaan.

Käyttäjän AnnaKorhonen kuva
Anna Korhonen

Hyvä kirjoitus, mutta "työllistymisusko" on ratkaisuna yhtä toimiva kuin usko ihmeparantumiseen pelkän uskon voimalla. Toivon että avaat termiä lisää, mikä on konkreettinen ehdotuksesi? Perustulo eli kansalaispalkka on ollut vasemmistollakin ratkaisuehdotuksena siihen, että työttömät voisivat tehdä pieniäkin töitä, yrittäjyyttä, itsensätyöllistämistä ja pätkätöitä menettämättä koko sosiaaliturvaansa. Suosittelen tutustumaan.

Käyttäjän sallawillman kuva
Salla Willman

Useasta asiasta olen kanssasi samaa mieltä, mutta en käsitä mitä oikeastaan tarkoittaa yli vuoden työttömänä olleiden työllistäminen edellyttää yleensä palkkatukea korvauksena pitkäaikaistyöttömän alentuneesta tuottavuudesta. Onko yli vuoden työttömänä olleiden alentunut tuottavuus todella luotettavasti todistettu jollain tutkimuksella? Miten yli vuoden työttömä olleen tuottavuus vertautuu vaikka vauvan tai pikkulapsen vanhempaan, joka on poissa töistä lapsen synnyttyä esimerkiksi juuri vuoden tai vaikka pari?
Entäs sitten verrattuna vuorotteluvapaalla oleviin? Miksi ihmisiä päästetään vuodenkin mittaiselle vuorotteluvapaalle, jos pelkkä työpaikalta poissaolo aiheuttaa tuottavuuden alenemista?
Entä sitten tällaiset aikuisten (yleensä erittäin hyvätuloisten) välivuodet/irtiotot arjesta/downshiftaukset? Jatkuvasti saa lukea kokonaisista perheistä, joiden hyvätuloiset vanhemmat ottavat vapaata tai lopputilin töistä ja lähtevät purjehtimaan jollain aluksella vuosiksi ympäro meriä? Palattuaa he sitten ilmeisesti hakeutuvat taas töihin ja jatkavat uraansa kuin mitään ei olisi tapahtunut? Miksi heidän tuottavuutensa ei alene downshiftauksen ja töistä poissaolon aikana, vaan pysyy ennallaan? Miten tuollainen oleksiminen purjealuksella voi edistää työkykyä töissäoloon verrattuna?
Väitän, että yli vuoden työttämänä olleiden työkyvyn aleneminen ja tuottavuuden aleneminen voi olla pelkkä myytti, jota työnantajat käyttävät mahdollisuutena alentaa palkanmaksukustannuksia ja saada halvempaa työvoimaa, koska tällaiseen on luotu mahdollisuus.

Hannu Virkkala

Melko ristiriitaista lobbausta käydään sekä EK.n ,että Vatt:in puolelta koko ajan.En ymmärrä ,että kun nuorille työhaluisillekaan ei tahdo olla töitä,niin täällä pitäisi olla hirveä tarve työvoimalle.No varmaan on sille 5-10 euron työvoimalle,jolla ei Suomessa elä.Mutta kun täällä on työvoima niin kallista,että teollisuuden kilpailukyky horjuu.Vähän jotenkin ontuu tuokin,kun sitä rahaa tuntuu joissakin hankkeissa olevan kylvettäväksi asti.Ja isänmaallisuutta ovat osoittaneet eräätkin suurrikkaat verosuunnittelemalla itsellensä entistä suuremmat edut,Ja maakunnan pitäis maksaa veroja entistä enemmän.Hohhoijjaa.Eli samaa mieltä Esa Niemen kanssa.

Toimituksen poiminnat