Erkki Laukkanen Otetaan vastuu ihmisestä

Onko Suomessa korruptiota?

  • Onko Suomessa korruptiota?

Harvassa maassa korruptiota on havaittu yhtä vähän kuin Suomessa. Mutta havaitsemisessa itsessään voi piillä näköharha. Rakenteellinen korruptio, kuten muukaan piilorikollisuus, ei katukuvassa näy.  Ei varsinkaan silloin, kun se toimii erilaisina hyvä- ja pahaveli verkostoina vastavuoroisuuteen perustuen.

Onko aihetta tyytyväisyyteen?

On ja ei. Onhan se ihan hyvä tietää, että havaittua korruptiota on vähän.  Mutta on myös ymmärrettävä, että Suomen maine maailmalla perustuu Transparency Internationalin tuottamaan Corruption Perception Indexiin (CPI), joka mittaa vain havaittua korruptiota ja sitäkin vain julkiselle sektorilla.

Kukaan meistä ei tiedä, mikä Suomen sijoitus olisi, jos mittauksen pohjana olisivat kaikki korruption esiintymismuodot, kaikki instituutiot ja yhteiskuntamme kaikki sektorit. Valitettavasti tällaisen aineiston tuottaminen on aidosti vaikea asia, eikä läpimurtoa tutkimuksessa voi kovin pian odottaa.

Mutta toki asiasta silti pitää keskustella.

Minusta keskustelun pohjaksi tulisi ottaa korruption nykyaikainen määritelmä: korruptio on valta-aseman väärinkäyttöä omaksi tai oman porukan eduksi. Näin määriteltynä korruptio on luonteva osa vallankäyttöä, eikä mikään kehitysmaiden kehittymättömyyteen liittyvä lieveilmiö.

Näin määriteltynä korruption torjunnan avainasiaksi tulee vallankäytön läpinäkyvyys: se, että me vallankäytön kohteet tiedämme, miten päätösesitykset on valmisteltu, ketkä valmisteluun ovat osallistuneet, miten asioista on päätetty ja ketkä päätöksistä ovat hyötyneet.

On väärinkäsitys kuvitella, että kaikki tämä jo olisi Suomessa läpinäkyvää siinä vaativassa mielessä, jota riippumaton ja julkisista lähteistä todennettava päätöksenteko edellyttää. Esimerkiksi lobbaaminen on meillä lähes sääntelemätöntä ja pyöröovi julkisen ja yksityisen sektorin välillä on hyvässä rasvassa.

Aika ihanteellinen toimintaympäristö piilorikollisuudelle, eikö totta.

Oman ongelmansa muodostaa eduskunta, eikä ainoastaan Suomessa. Tutkimuksen mukaan vain kolmen EU-maan parlamentilla on riittävän laajat ja toimivat integriteettimekanismit kansanedustajien ja lobbareiden vuorovaikutuksen sääntelyyn. Suomesta löytyy vain eettinen ohjeisto.

Ja mitä Suomen maineeseen maailmalla tulee, niin kyllä sekin on lopulta aika pienestä kiinni. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana rakenteellinen korruptio on lisääntynyt erityisesti kehittyneissä maissa. Ja näin näyttäisi käyneen myös Suomessa. Eritysesti eduskunta, puolueet ja liike-elämä ovat korruptoituneet.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana vain poliisi, oikeuslaitos, armeija ja koulutusjärjestelmä ovat säilyttäneet arvostuksensa maamme kansalaisten silmissä. Ja tämäkin näkemys saattaa olla jo vanhentunut päätellen siitä, mitä viimeisten parin aikana on Suomessa pintaan noussut.

Rakenteellisen korruption esiin kaivamiseksi me tarvitsemme monivuotisen toimintaohjelman ja sitä tukevan tutkimusohjelman - jotakin sellaista, josta keskustelu ei ole vielä edes alkanut.

 

Erkki Laukkanen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Keskustelua voisi käydä vaikka ottamalla esimerkiksi Pisara-radan, jossa on varmasti muutakin kaivamista kuin tunneli.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Pekka Iiskonmaki

Suomessa korruptio on valtion ja kuntien rakenteessa. Siten sitä on vaikea havaita.

Jouni Nordman

Katsota kuntien tekemiä konsultti tilauksia, jotka koskevat näiden rakenuskohteita, jossa varsinkin kunnostus rakentamiseen kiinnitetään huomiota. Jolloin kummallisesti muodostu suunnitelma konsultoinnin jälkeen vain muutama tekijä jotka voivat osallistua.

Eli kilpailutus näyttä hyvältä, mutta itse suuniteluu ei kilpailutetaan, jolloin samat konsultit tekevät näitä ja urakat näin jakautuvat hyvin harvoille tekijöille.

Käyttäjän ReijoLahtonen kuva
Reijo Lahtonen

Puukartelli kosketti kaikkia 1997 - 2004 puukauppaa tehneitä. Käynnistämäni Suurisavotta - korvausvaadeprosessin aikana törmäsin kymmeniin korruptio tapauksiin. Esimerkiksi Tornator Oy, joka muodostettiin Stora Enson metsäomaisuuden hoitoa varten, jossa StoraEnson lisäksi osakkaiksi tulivat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Etera.
Pilottimaisesti nappasin tarkasteluun Varman, jonka johtoa lähestyin kysymyksellä, kuinka tarkastelivat kartellivahinkoprosessia - onhan Varmalla vastuullaan lakisääteise eläkesäätiörahat. Johto vastasi, että tarkastelivat asiaa hallituksessaan, eivätkä nähneet mitään syytä korvausvaateisiin.
Kyselin seuraavassa meilissä, että oliko Jukka Härmälä - kartellista tuomitun StoraEnson johtaja, mukana Varman hallituksen päätöksenteossa - olihan hän hallituksen jäsen. Enää en saanut vastauksia kysymyksiini.

Varman toimitusjohtaja Vuoria oli Stora Enson hallituksessa vastavuoroisesti 2005 vuodesta lähtien. Hän toimi siis lakisääteisen vakuutusyhtiön toimitusjohtajana, eikä nähnyt Stora Enson toiminnassa sanottavaa - vaikka se oli tuomittu kartellista. Kokouspalkkioita hän sai reilut 60,000 euroa vuodessa - yhteensä yli 700.000 euroa hallituskautensa aikana. Etera ja Ilmarinenkaan eivät asiassa nähneet mitään kummallista. Eläkerahojen valvonta on epävarmalla pohjalla.

Italiassa korruptio hoidetaan ruskeilla kirjekuorilla. Meillä totuus julkistetaan kiiltäväkantisissa vuosikertomuksissa - ilman että kukaan niihin kiinnittää huomiota.

Voisin milloin vain listata 50 vastaavaa tapausta. Meille korruptio on niin jokapäiväistä, että emme näe siinä huomautettavaa. Onhan esimerkiksi osuuskaupan ABC huoltoasemien kaavoituspäätöksen teossa ollut mukana asiakasomistajia - tuntuu niin normaalilta - maailmalla se olisi tuomittavaa, korruptiota.

Metsäkartellista jäävuoren huippuna esimerkiksi ISO 9001 ja PEFC laatujärjestelmät. Niiden kriteeristön mukaan lakeja on noudatettava. UPM itse tunnusti rikoksen - kumppanit Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin 51 miljoonan sanktioihin.
Kaikkien sertifikaatit on silti vuodesta toiseen leimattu - eli niiden mukaan lakisääteisiä vaatimuksia on noudatettu. Det Norske Veritas ja Inspecta ovat laskuttaneet miljoonia leimosta - huomaamatta koko kartellia. Valtiojohtoinen Finas valvonta, jonka tehtävä on valvoa DNV:n ja Inspectan tyyppisiä auditointitaloja - EU komissiota varten, ei myöskään havainnut koko kartellia. Kirjassani, Suurisavotta - Oikeus metsässä - otsikoin aiheen "rakenteellinen korruptio ulottuu juuristosta latvaan"

Tästä aiheesa voisin vaikka viikon keskustella

Reijo Lahtonen, Muurame
0400 241 371

Toimituksen poiminnat