Veronkierto http://topiassalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132575/all Fri, 10 Aug 2018 16:24:17 +0300 fi Korkea verokiila kuristaa festivaaleja http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259300-korkea-verokiila-kuristaa-festivaaleja <p>Olin aikonaan kuuntelemassa paneelikeskustelua aikapankkitoiminnasta, jossa eräs osallistuja puolusti aikapankkeja siitä, että ne olivat mainio tapa tehdä töitä menettämättä tukia. Kyseinen henkilö myös kannatti korkeaa veroastetta.</p><p>Aivan kuten aikapankkitoiminnassa, myös monien festivaalien järjestämisen kannattavuus perustuu veronkiertoon:</p><p><a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005787182.html">Verottaja: Osakeyhtiöt eivät saa palkita talkootyöläisiä verottomilla pääsylipuilla &ndash; Flow-festivaali sanoo antavansa vain &rdquo;kulkuoikeuksia festivaalialueelle&rdquo;</a>&nbsp;(HS 10.8.2018) - jos työntekijöille maksettaisi palkka rahassa, Suomen 43,5 prosentin verokiila iskisi väliin. Näin Flow-festivaalin&nbsp;215 euron arvoisen lipun sijaan työnantajan pitäisi maksaa vajaa puolet enemmän, eli kolmisen sataa euroa. Tuo erotus menisi mm. tuloveroihin ja eläkemaksuihin, sekä itse lipusta maksettavaan arvonlisäveroon.</p><p>Mielestäni on olennaisen tärkeää, että sekä vasemmalla että oikealla ymmärretään suuren verokiilan haitallisuus kaikkeen tekemiseen - nykyisellään joudut tekemään noin kolmisen tuntia töitä ostaaksesi tunnin omaa työtäsi, jätät palvelut usein ostamatta, joka on dramaattisen haitallista työllisyysasteelle.</p><p>En kuitenkaan kannata sitä, että verokiilaa kierretään pistemäisesti erilaisin vippaskonstein , vaan kannatan nykyistä merkittävästi matalampaa verokiilaa yleisesti.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä veronkiertoa kannatetaan sekä vasemmalla että oikealla, ikävä kyllä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>PS. en enää tiedä mitä kuvia saan käyttää liitteenä, niin jätin pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin aikonaan kuuntelemassa paneelikeskustelua aikapankkitoiminnasta, jossa eräs osallistuja puolusti aikapankkeja siitä, että ne olivat mainio tapa tehdä töitä menettämättä tukia. Kyseinen henkilö myös kannatti korkeaa veroastetta.

Aivan kuten aikapankkitoiminnassa, myös monien festivaalien järjestämisen kannattavuus perustuu veronkiertoon:

Verottaja: Osakeyhtiöt eivät saa palkita talkootyöläisiä verottomilla pääsylipuilla – Flow-festivaali sanoo antavansa vain ”kulkuoikeuksia festivaalialueelle” (HS 10.8.2018) - jos työntekijöille maksettaisi palkka rahassa, Suomen 43,5 prosentin verokiila iskisi väliin. Näin Flow-festivaalin 215 euron arvoisen lipun sijaan työnantajan pitäisi maksaa vajaa puolet enemmän, eli kolmisen sataa euroa. Tuo erotus menisi mm. tuloveroihin ja eläkemaksuihin, sekä itse lipusta maksettavaan arvonlisäveroon.

Mielestäni on olennaisen tärkeää, että sekä vasemmalla että oikealla ymmärretään suuren verokiilan haitallisuus kaikkeen tekemiseen - nykyisellään joudut tekemään noin kolmisen tuntia töitä ostaaksesi tunnin omaa työtäsi, jätät palvelut usein ostamatta, joka on dramaattisen haitallista työllisyysasteelle.

En kuitenkaan kannata sitä, että verokiilaa kierretään pistemäisesti erilaisin vippaskonstein , vaan kannatan nykyistä merkittävästi matalampaa verokiilaa yleisesti.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä veronkiertoa kannatetaan sekä vasemmalla että oikealla, ikävä kyllä. 

 

PS. en enää tiedä mitä kuvia saan käyttää liitteenä, niin jätin pois.

]]>
1 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259300-korkea-verokiila-kuristaa-festivaaleja#comments Musiikkifestivaalit Verokiila Veronkierto Fri, 10 Aug 2018 13:24:17 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259300-korkea-verokiila-kuristaa-festivaaleja
Harmaan talouden torjunta nostaa kustannuksia, mutta ei tuota lisää verotuloja? http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256996-harmaan-talouden-torjunta-nostaa-kustannuksia-mutta-ei-tuota-lisaa-verotuloja <p><strong>Harmaan talouden torjunta nostaa kustannuksia, mutta ei tuota lisää verotuloja?</strong></p> <p>Politiikoille harmaan talouden torjunta on taikaseinä, josta saa helposti satoja miljoonia lisää verotuloa.</p> <p>Verottajan harmaan talouden selvitysyksikön tuore s<a href="https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf">elvitys </a>paljastaa, että uudet harmaan talouden vastaiset eivät tuota oikein mitään. Ne ovat kalliita toteuttaa ja tuotto jää vaatimattomaksi. Maksajana niissä on se enemmistö yrityksistä jotka hoitaa asiansa kunnolla.&nbsp;</p> <p>Uusimmassa ehdotuksessa verottaja haluaisi uusia yritysten kassajärjestelmät. Selvitys kertoo kustannuksista ja odotetuista tuloksista:&nbsp;</p> <p><em>&quot;Verotuottojen vuotuisen kasvun voidaan odottaa laajimmassa sovelluksessa lisääntyvän noin 120 - 140 miljoonaa euroa vuodessa. Perustamiskustannukset yrityksille olisivat noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat yrityksille noin 25 - 30 miljoona euroa ja Verohallinnolle 4 - 6 miljoonaa euro</em>a.&quot;</p> <p>Hyötysuhde näyttää heikolta, koska ICT kulut on yleensä paljon budjetoitua suuremmat. Kulut kohdistuu jo nyt asiansa hyvin hoitaviin yrityksiin.</p> <p>Olisko aika löytää vähän vaikuttavampia tapoja kasvattaa valtion verotuloja?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähteet:&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf" title="https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf">https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selv...</a></p> <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-torjuntaan-enemman-rahaa-kuin-siita-valtiolle" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-torjuntaan-enemman-rahaa-kuin-siita-valtiolle">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-...</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harmaan talouden torjunta nostaa kustannuksia, mutta ei tuota lisää verotuloja?

Politiikoille harmaan talouden torjunta on taikaseinä, josta saa helposti satoja miljoonia lisää verotuloa.

Verottajan harmaan talouden selvitysyksikön tuore selvitys paljastaa, että uudet harmaan talouden vastaiset eivät tuota oikein mitään. Ne ovat kalliita toteuttaa ja tuotto jää vaatimattomaksi. Maksajana niissä on se enemmistö yrityksistä jotka hoitaa asiansa kunnolla. 

Uusimmassa ehdotuksessa verottaja haluaisi uusia yritysten kassajärjestelmät. Selvitys kertoo kustannuksista ja odotetuista tuloksista: 

"Verotuottojen vuotuisen kasvun voidaan odottaa laajimmassa sovelluksessa lisääntyvän noin 120 - 140 miljoonaa euroa vuodessa. Perustamiskustannukset yrityksille olisivat noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat yrityksille noin 25 - 30 miljoona euroa ja Verohallinnolle 4 - 6 miljoonaa euroa."

Hyötysuhde näyttää heikolta, koska ICT kulut on yleensä paljon budjetoitua suuremmat. Kulut kohdistuu jo nyt asiansa hyvin hoitaviin yrityksiin.

Olisko aika löytää vähän vaikuttavampia tapoja kasvattaa valtion verotuloja?

 

Lähteet: 

 

https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-torjuntaan-enemman-rahaa-kuin-siita-valtiolle

 

 

]]>
7 http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256996-harmaan-talouden-torjunta-nostaa-kustannuksia-mutta-ei-tuota-lisaa-verotuloja#comments Harmaatalous Veronkierto Verot Sat, 16 Jun 2018 14:50:27 +0000 Kari Heinälehto http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256996-harmaan-talouden-torjunta-nostaa-kustannuksia-mutta-ei-tuota-lisaa-verotuloja
"Uusien" taksien veronkierto estettävä http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256838-uusien-taksien-veronkierto-estettava <p>Uuden liikennepalvelulain myötä taksipalveluihin ja muihin vastaaviin palveluihin tulee muutoksia. Pääosassa laissa on uudenlainen ajattelu liikenteestä palveluna: asiakas voi muun muassa vapaasti yhdistellä eri palveluntarjoajien kyytejä samalle lipulle. Hoettu muotisana on MaaS, Mobility as a Service, liikenne palveluna.</p><p>Liikenne palveluna on hieno ajatus, ja kelpaa varmasti kaikille. Mutta laissa on niin paljon uutta käytäntöä, että pieleen voi mennä monessakin kohdassa. Tuttu taksamittari ei ole enää takseissa pakollinen. Enimmäishintoja ei enää säännellä. Kuntakohtaiset lupakiintiöt poistuvat. Taksikyytejä voi tarjota vaikka kuorma-autolla.</p><p>Taksamittarien poistuminen voi muodostua merkittäväksi ongelmaksi, jos siten pääsee syntymään kahdet markkinat &ndash; kunnialliset taksiyrittäjät maksavat veroa ja muut kiertävät veronmaksua. Pidän todennäköisenä, että verojen maksamatta jättäminen lisääntyy nykyisestä (nyt verotuloja ei kerry pimeistä takseista, mutta jatkossa myös taksiluvan haltija voi jättää veroja maksamatta).</p><p>Veronkierto taksialalla on ikävä uutinen tavallisille veronmaksajille. Taas joku vetää välistä, ja valtion kassasta on vähemmän jaettavaa hyvinvointivaltion tärkeisiin palveluihin. Uuden liikennepalvelulain vaikutuksia onkin seurattava erittäin tarkkaan, ja epätoivotut vaikutukset on estettävä lakiin tehtävillä päivityksillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden liikennepalvelulain myötä taksipalveluihin ja muihin vastaaviin palveluihin tulee muutoksia. Pääosassa laissa on uudenlainen ajattelu liikenteestä palveluna: asiakas voi muun muassa vapaasti yhdistellä eri palveluntarjoajien kyytejä samalle lipulle. Hoettu muotisana on MaaS, Mobility as a Service, liikenne palveluna.

Liikenne palveluna on hieno ajatus, ja kelpaa varmasti kaikille. Mutta laissa on niin paljon uutta käytäntöä, että pieleen voi mennä monessakin kohdassa. Tuttu taksamittari ei ole enää takseissa pakollinen. Enimmäishintoja ei enää säännellä. Kuntakohtaiset lupakiintiöt poistuvat. Taksikyytejä voi tarjota vaikka kuorma-autolla.

Taksamittarien poistuminen voi muodostua merkittäväksi ongelmaksi, jos siten pääsee syntymään kahdet markkinat – kunnialliset taksiyrittäjät maksavat veroa ja muut kiertävät veronmaksua. Pidän todennäköisenä, että verojen maksamatta jättäminen lisääntyy nykyisestä (nyt verotuloja ei kerry pimeistä takseista, mutta jatkossa myös taksiluvan haltija voi jättää veroja maksamatta).

Veronkierto taksialalla on ikävä uutinen tavallisille veronmaksajille. Taas joku vetää välistä, ja valtion kassasta on vähemmän jaettavaa hyvinvointivaltion tärkeisiin palveluihin. Uuden liikennepalvelulain vaikutuksia onkin seurattava erittäin tarkkaan, ja epätoivotut vaikutukset on estettävä lakiin tehtävillä päivityksillä.

]]>
0 http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256838-uusien-taksien-veronkierto-estettava#comments Liikennepalvelulaki Pimeät taksit Taksiliikenne Taksiliikenteen vapauttaminen Veronkierto Wed, 13 Jun 2018 16:13:21 +0000 Mervi Syväranta http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256838-uusien-taksien-veronkierto-estettava
Harmaan talouden miljardit yhäkin hukassa http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256360-harmaan-talouden-miljardit-yhakin-hukassa <p>&nbsp;</p><p>Tuskin kukaan ottaa vakavasti puheita SOTE &ndash;uudistuksen miljardisäästöistä (ainakaan ns. Hetemäen muistion 4.6 miljardin arvioita). Kumma kyllä valtionhallinto kykenee tuottamaan mitä ihmeellisimpiä lukuja ilman, että järjestelmä itse kykenisi tarkistamaan niitä. Yhtä heikkoa näyttää olevan julkisen sanan kyky haistaa &ldquo;palaneen käryä&rdquo; tällaisten ulostulojen suhteen.</p><p>Lähes kymmenen vuotta on rummutettu SOTE -uudistusta monin verroin suurempaa tulolähdettä, &ldquo;harmaata taloutta&rdquo;. Vast&rsquo;ikään Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi verkkosivustot <a href="http://www.harmaa-talous-rikollisuus.fi/" target="_blank">www.harmaa-talous-rikollisuus.fi</a>, jotka yksikön mukaan kokoavat kaiken harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän julkisen materiaalin ensimmäistä kertaa yhteen.</p><p>Mitään järkevöitymistä ei näytä tapahtuneen viime vuosien aikana, vaikka luulisi, että puheet lähes kymmentä miljardia hipovista fiskaalisista tuottomahdollisuuksista olisi jo havaittu hölynpölyksi. Verkkosivut eivät paljon auta asian todellisen tilan selvittämisessä; yhtäältä sanotaan, että harmaan työn osuus taloudessa voi olla jopa 7.5 %, mutta kuitenkin puhutaan käytännön esimerkkeinä vain satojen tuhansien tai miljoonien löydöksistä. Sivustoilta on turha hakea tilastoja harmaasta taloudesta todellisuudessa saaduista tuloista. Maksuunpanoista ja ulosottovelan kannasta on toki joitain tietoja mutta ei todellisista maksuista. Jokainen varmaan ymmärtää, että maksuunpanot ja todelliset maksut ovat kaksi aivan eri asiaa, ja näin on varsinkin, kun asialla ovat hämäräbisneksen harjoittajat. Jossain vaiheessa arvioitiin todellisten maksukertymien olevan vain luokkaa 20 miljoonaa euroa, mutta kun silloinkaan kyse ei ollut varsinaisesta nettotulosta, on ehkä viisaampaa puhua nollatuloksesta.</p><p>Verkkosivuilla esitellään auliista ulkomaisia tutkimuksia, joissa esiintyy kotimaisiakin lukuja hurjempia arvioita. Erityisesti itävaltalainen ekonomisti Erich Schneider on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tehtaillut kymmeniä laskelmia harmaan talouden määrästä eri maissa. Suomenkin osalta on päädytty 15 prosenttia hipoviin BKT-suhteisiin.&nbsp; Erikoista näissä laskelmissa on, että ne eivät perustu mihinkään konkreettisiin tietoihin, vain oletettuihin riippuvuuksiin esimerkiksi veroasteen ja harmaan talouden koon suhteen. Oikeastaan ainoa konkreettiselta tuntuva mittari on ollut käteisrahan määrä taloudessa, mutta sekin repäisty irti rahamarkkinoiden yleisestä kehityksestä ilman mitään varauksia. Toki muitakin haamulukujen tuottajia on markkinoilla. Mm. EU:n komission tutkimuksessa harmaan työn osuudeksi Suomessa arvioidaan 11.8 % ja yrittäjien osalta osuudeksi arvioitiin peräti 45 %.</p><p>Mielenkiintoista on, että ne, jotka innokkaimmin vetoavat Schneiderin laskelmiin harmaan talouden suuresta koosta, eivät kiinnitä huomiota siihen, että laskelmissa tärkein harmaan talouden paisuttaja on korkea veroaste, mikä sinänsä on järkeenkäypää. Itse asiassa voi vain ihmetellä, että Suomen tapaisessa verohelvetissä harmaa talous todellisuudessa on niinkin pieni kuin se on.</p><p>Mutta palataan suomalisiin laskelmiin. Merkillistä niissä on se, että vaikka kyse on nykyrahassa noin 15 miljardista vuodesta, on tehty vain yksi tutkimus harmaan talouden kooista, verotusneuvos Markku Hirvosen ja hänen tutkimusryhmänsä toimesta otsikolla &rdquo;Suomen kansainvälistyvä harmaa talous&rdquo; vuodelta 2010. Erikoista on tietenkin se, että tutkimuksen tekivät &rdquo;ei tutkijat&rdquo;, vaikka luulisi, että tekijöiden olisi pitänyt olla paitsi verotuksen myös tilastotieteen ja taloustieteen eksperttejä.</p><p>No, ei anneta taustojen häiritä. Sen sijaan tapa, jolla suuret luvut syntyivät tutkimuksessa, häiritsee. Niitä selittää oikeastaan kolme tapaa ajatella asioita. Ensinnäkin päällekäyvänä ajatuksena on se, että aina, kun luvuille (verokertymille ja muille tilastotiedoille), ei löydy ilmeistä selitystä, selitys on harmaa talous (jos esimerkiksi kansatalouden tilipito ja verotiedot eivät kohtaa, syy on se). Tavallaan voi siis sanoa, että harmaa talous on sama kuin tilastovirhe, Toinen väittämä, joka on erinomaisen yllättävä entiseltä Verohallinnon virkamieheltä, on se, että verotarkastukset ovat umpimähkäisiä, joten niiden tulokset voidaan yksinkertaisesti yleistää yrityspopulaatioon. Väite on paitsi älytön, myös väärä (sen voi todentaa verotarkastusten kohdentamisohjeella tai kysymällä asiaa keneltä tahansa verohallinnon virkamieheltä). Kolmas ongelma liittyy yritysten ominaisuuksien (kokoon, ikään, toimialaan, yritysmuotoon yms.), joita tarvitaan yleistettäessä verotarkastusten tuloksia (siinä määrin kuin ne ovat yleistettävissä) yrityspopulaatioon. Hirvosen ym. tapa tehdä yleistys on aika kauheaa tilastotieteen väärinkäyttöä, vaikka ajateltaisiin vain yritysten kokojakaumaa.</p><p>Ongelma on siinä, että Suomessa yritysten kokojakauma on hirveän vino. Muutama iso yritys tuottaa kaiken, ja valtaosa yrityksistä (ne pienet) &rdquo;eivät tuota mitään&rdquo;. Meillä pienten yritysten (liikevaihto alle 100&nbsp;000 euroa) osuus yrityskannasta on (oli 2016) 66 %, mutta osuus liikevaihdosta vain 1.6 %. Suurimpien (250) yritysten osuus liikevaihdosta on sen sijaan 44 % (yli 40 miljoonan liikevaihdon yritysten osuus on jo 61 %). Palkkojen ja arvonlisän osalta epäsuhta on hieman pienempi, mutta samansuuntainen. Jotta harmaan talouden suuruudeksi saataisiin 10-15 % suhteessa BKT:hen, pitäisi lähestulkoon kaikkien pienten yritysten olla harmaita, koska niiden &rdquo;paino&rdquo; tuotannossa ja työllisyydessä on &rdquo;niin pieni&rdquo;. Toisaalta on hieman vaikea uskoa että sellaiset mammutit kuin S-ryhmä, OP-Pohjola, K-ryhmä, UPM, Metsäliitto ym. olisivat &rdquo;harmaita&rdquo;.&nbsp; Jotain Mikki-Hiiri &ndash;kioskeja koskevat luvut eivät yksinkertaisesti vain yleisty triviaalisti suuryrityksiin. Toki suuryrityksillä on omat tapansa minimoida veroja, mutta sillä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä &rdquo;harmaan talouden&rdquo; kanssa. Kun puhutaan BKT:sta lukujen vertailukohteena, on muistettava, että siihen sisältyy julkisen ja niin sanotun kolmannen sektorin tuotanto (kolmas sektori on pääasiassa voittoatavoittelemattomia yhteisöjä, jotka eivät maksa veroja, eivätkä siten voi kuulua &rdquo;harmaaseen talouteen&rdquo;). Siksi sanotaan vaikka 10 prosentin BKT -suhde tarkoittaa luokkaa 15 % olevaa osuutta markkinaehtoisesta taloudesta. Tarvinnee tuskin sanoa, että tällainen luku on järjetön.</p><p>Kun puhutaan vaikutusarvioista, pitäisi meidän tietää jotain siitä, mitä tapahtuu, jos &rdquo;harmaa talous&rdquo; saadaan kitkettyä pois. Korvautuuko se &rdquo;laillisella taloudella&rdquo;? Ehkä osin, mutta tuskin kokonaan. Mitään järkevää arvioita ei ole olemassa korvautuvuuden suuruudesta, ja turhaan sellaista saa hakea harmaan talouden selvityksistä. Toisaalta on aina muistettava, että &rdquo;harmaa talous&rdquo; ei koskaan välty veroilta kokonaan, koska ainakin Suomen tapaisessa massa kaikkea mahdollista verotetaan. Kaikesta tästä seuraa, että tuottoarvioita ei vaan voi laskea taskulaskimella. &nbsp;</p><p>Vaalit tulevat, ja taas veropoliittisiin ohjelmiin kirjataan satoja miljoonia tuloja harmaasta taloudesta. Niillä voidaan sitten taas jaella runsaskätisesti almuja omille ja kuvitelluille kannattajille. Miten on mahdollista, että Suomen tapaisessa sivistysvaltiossa, joka ylpeilee koulutuksen ja tutkimuksen tasolla, ei kyetä tekemään edes säädyllistä selvitystä aiheesta. Tai siten ei haluta. Päätetään toimenpideohjelmista ja henkilöstön palkkaamisesta, vaikka ei edes tiedetä, mikä on ongelma. Onko sitä vai ei!</p><p>&nbsp;</p><p>Hirvonen ym. (2010): <a href="https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf">https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf</a></p><p>EU komissio (2017): <a href="http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&amp;langId=ga" title="http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&amp;langId=ga">http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&amp;langId=ga</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tuskin kukaan ottaa vakavasti puheita SOTE –uudistuksen miljardisäästöistä (ainakaan ns. Hetemäen muistion 4.6 miljardin arvioita). Kumma kyllä valtionhallinto kykenee tuottamaan mitä ihmeellisimpiä lukuja ilman, että järjestelmä itse kykenisi tarkistamaan niitä. Yhtä heikkoa näyttää olevan julkisen sanan kyky haistaa “palaneen käryä” tällaisten ulostulojen suhteen.

Lähes kymmenen vuotta on rummutettu SOTE -uudistusta monin verroin suurempaa tulolähdettä, “harmaata taloutta”. Vast’ikään Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi verkkosivustot www.harmaa-talous-rikollisuus.fi, jotka yksikön mukaan kokoavat kaiken harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän julkisen materiaalin ensimmäistä kertaa yhteen.

Mitään järkevöitymistä ei näytä tapahtuneen viime vuosien aikana, vaikka luulisi, että puheet lähes kymmentä miljardia hipovista fiskaalisista tuottomahdollisuuksista olisi jo havaittu hölynpölyksi. Verkkosivut eivät paljon auta asian todellisen tilan selvittämisessä; yhtäältä sanotaan, että harmaan työn osuus taloudessa voi olla jopa 7.5 %, mutta kuitenkin puhutaan käytännön esimerkkeinä vain satojen tuhansien tai miljoonien löydöksistä. Sivustoilta on turha hakea tilastoja harmaasta taloudesta todellisuudessa saaduista tuloista. Maksuunpanoista ja ulosottovelan kannasta on toki joitain tietoja mutta ei todellisista maksuista. Jokainen varmaan ymmärtää, että maksuunpanot ja todelliset maksut ovat kaksi aivan eri asiaa, ja näin on varsinkin, kun asialla ovat hämäräbisneksen harjoittajat. Jossain vaiheessa arvioitiin todellisten maksukertymien olevan vain luokkaa 20 miljoonaa euroa, mutta kun silloinkaan kyse ei ollut varsinaisesta nettotulosta, on ehkä viisaampaa puhua nollatuloksesta.

Verkkosivuilla esitellään auliista ulkomaisia tutkimuksia, joissa esiintyy kotimaisiakin lukuja hurjempia arvioita. Erityisesti itävaltalainen ekonomisti Erich Schneider on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tehtaillut kymmeniä laskelmia harmaan talouden määrästä eri maissa. Suomenkin osalta on päädytty 15 prosenttia hipoviin BKT-suhteisiin.  Erikoista näissä laskelmissa on, että ne eivät perustu mihinkään konkreettisiin tietoihin, vain oletettuihin riippuvuuksiin esimerkiksi veroasteen ja harmaan talouden koon suhteen. Oikeastaan ainoa konkreettiselta tuntuva mittari on ollut käteisrahan määrä taloudessa, mutta sekin repäisty irti rahamarkkinoiden yleisestä kehityksestä ilman mitään varauksia. Toki muitakin haamulukujen tuottajia on markkinoilla. Mm. EU:n komission tutkimuksessa harmaan työn osuudeksi Suomessa arvioidaan 11.8 % ja yrittäjien osalta osuudeksi arvioitiin peräti 45 %.

Mielenkiintoista on, että ne, jotka innokkaimmin vetoavat Schneiderin laskelmiin harmaan talouden suuresta koosta, eivät kiinnitä huomiota siihen, että laskelmissa tärkein harmaan talouden paisuttaja on korkea veroaste, mikä sinänsä on järkeenkäypää. Itse asiassa voi vain ihmetellä, että Suomen tapaisessa verohelvetissä harmaa talous todellisuudessa on niinkin pieni kuin se on.

Mutta palataan suomalisiin laskelmiin. Merkillistä niissä on se, että vaikka kyse on nykyrahassa noin 15 miljardista vuodesta, on tehty vain yksi tutkimus harmaan talouden kooista, verotusneuvos Markku Hirvosen ja hänen tutkimusryhmänsä toimesta otsikolla ”Suomen kansainvälistyvä harmaa talous” vuodelta 2010. Erikoista on tietenkin se, että tutkimuksen tekivät ”ei tutkijat”, vaikka luulisi, että tekijöiden olisi pitänyt olla paitsi verotuksen myös tilastotieteen ja taloustieteen eksperttejä.

No, ei anneta taustojen häiritä. Sen sijaan tapa, jolla suuret luvut syntyivät tutkimuksessa, häiritsee. Niitä selittää oikeastaan kolme tapaa ajatella asioita. Ensinnäkin päällekäyvänä ajatuksena on se, että aina, kun luvuille (verokertymille ja muille tilastotiedoille), ei löydy ilmeistä selitystä, selitys on harmaa talous (jos esimerkiksi kansatalouden tilipito ja verotiedot eivät kohtaa, syy on se). Tavallaan voi siis sanoa, että harmaa talous on sama kuin tilastovirhe, Toinen väittämä, joka on erinomaisen yllättävä entiseltä Verohallinnon virkamieheltä, on se, että verotarkastukset ovat umpimähkäisiä, joten niiden tulokset voidaan yksinkertaisesti yleistää yrityspopulaatioon. Väite on paitsi älytön, myös väärä (sen voi todentaa verotarkastusten kohdentamisohjeella tai kysymällä asiaa keneltä tahansa verohallinnon virkamieheltä). Kolmas ongelma liittyy yritysten ominaisuuksien (kokoon, ikään, toimialaan, yritysmuotoon yms.), joita tarvitaan yleistettäessä verotarkastusten tuloksia (siinä määrin kuin ne ovat yleistettävissä) yrityspopulaatioon. Hirvosen ym. tapa tehdä yleistys on aika kauheaa tilastotieteen väärinkäyttöä, vaikka ajateltaisiin vain yritysten kokojakaumaa.

Ongelma on siinä, että Suomessa yritysten kokojakauma on hirveän vino. Muutama iso yritys tuottaa kaiken, ja valtaosa yrityksistä (ne pienet) ”eivät tuota mitään”. Meillä pienten yritysten (liikevaihto alle 100 000 euroa) osuus yrityskannasta on (oli 2016) 66 %, mutta osuus liikevaihdosta vain 1.6 %. Suurimpien (250) yritysten osuus liikevaihdosta on sen sijaan 44 % (yli 40 miljoonan liikevaihdon yritysten osuus on jo 61 %). Palkkojen ja arvonlisän osalta epäsuhta on hieman pienempi, mutta samansuuntainen. Jotta harmaan talouden suuruudeksi saataisiin 10-15 % suhteessa BKT:hen, pitäisi lähestulkoon kaikkien pienten yritysten olla harmaita, koska niiden ”paino” tuotannossa ja työllisyydessä on ”niin pieni”. Toisaalta on hieman vaikea uskoa että sellaiset mammutit kuin S-ryhmä, OP-Pohjola, K-ryhmä, UPM, Metsäliitto ym. olisivat ”harmaita”.  Jotain Mikki-Hiiri –kioskeja koskevat luvut eivät yksinkertaisesti vain yleisty triviaalisti suuryrityksiin. Toki suuryrityksillä on omat tapansa minimoida veroja, mutta sillä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä ”harmaan talouden” kanssa. Kun puhutaan BKT:sta lukujen vertailukohteena, on muistettava, että siihen sisältyy julkisen ja niin sanotun kolmannen sektorin tuotanto (kolmas sektori on pääasiassa voittoatavoittelemattomia yhteisöjä, jotka eivät maksa veroja, eivätkä siten voi kuulua ”harmaaseen talouteen”). Siksi sanotaan vaikka 10 prosentin BKT -suhde tarkoittaa luokkaa 15 % olevaa osuutta markkinaehtoisesta taloudesta. Tarvinnee tuskin sanoa, että tällainen luku on järjetön.

Kun puhutaan vaikutusarvioista, pitäisi meidän tietää jotain siitä, mitä tapahtuu, jos ”harmaa talous” saadaan kitkettyä pois. Korvautuuko se ”laillisella taloudella”? Ehkä osin, mutta tuskin kokonaan. Mitään järkevää arvioita ei ole olemassa korvautuvuuden suuruudesta, ja turhaan sellaista saa hakea harmaan talouden selvityksistä. Toisaalta on aina muistettava, että ”harmaa talous” ei koskaan välty veroilta kokonaan, koska ainakin Suomen tapaisessa massa kaikkea mahdollista verotetaan. Kaikesta tästä seuraa, että tuottoarvioita ei vaan voi laskea taskulaskimella.  

Vaalit tulevat, ja taas veropoliittisiin ohjelmiin kirjataan satoja miljoonia tuloja harmaasta taloudesta. Niillä voidaan sitten taas jaella runsaskätisesti almuja omille ja kuvitelluille kannattajille. Miten on mahdollista, että Suomen tapaisessa sivistysvaltiossa, joka ylpeilee koulutuksen ja tutkimuksen tasolla, ei kyetä tekemään edes säädyllistä selvitystä aiheesta. Tai siten ei haluta. Päätetään toimenpideohjelmista ja henkilöstön palkkaamisesta, vaikka ei edes tiedetä, mikä on ongelma. Onko sitä vai ei!

 

Hirvonen ym. (2010): https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf

EU komissio (2017): http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&langId=ga

]]>
6 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256360-harmaan-talouden-miljardit-yhakin-hukassa#comments Harmaa talous Veronkierto Verotarkastukset Mon, 04 Jun 2018 20:18:39 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256360-harmaan-talouden-miljardit-yhakin-hukassa
Miksi vain Suomessa ja Ranskassa on varakkaille kapitalisaatiosopimuksia? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia <p>Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?</p><p><a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2da26afe-fcb5-4132-a1f3-e29e7c9b7fba/cdc5a3ba-6107-4803-b510-86f27906f40c/LAUSUNTOPYYNTO_20180504100000.PDF">Raportissa todetaan</a>:</p><p>&quot;<em>Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa.</em>&quot;</p><p>Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä &quot;vakuutuskuoret ilman vakuutusta&quot; ovat - kuulostaakin jo oudolta.</p><p>Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.</p><p>Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.</p><p>Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.</p><p>Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.</p><p>Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.</p><p>Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?

Raportissa todetaan:

"Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa."

Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä "vakuutuskuoret ilman vakuutusta" ovat - kuulostaakin jo oudolta.

Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.

Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.

Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.

Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.

Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.

Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.

 

 

]]>
31 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia#comments Epäoikeudenmukaisuus Juha Sipilä Lobbaus Veronkierto Verotus Sat, 05 May 2018 10:04:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia
Aprillipäivä? - "Fortum ei välttele veroja, eikä Irlanti ole veroparatiisi" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi <p><strong>Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.</strong></p><p>Iltalehden <a href="http://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">paljastuksen mukaan</a> Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa.&nbsp;</p><p>Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa.&nbsp;</p><p>Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa.&nbsp;</p><p>Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa.&nbsp;</p><p><strong>ILTALEHDEN HAASTATTELEMA</strong> Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen <a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">tuoreeltaan</a>, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.</p><p>Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.</p><p>Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan.&nbsp;</p><p>Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.</p><p>Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on?&nbsp;</p><p>Mistä hitosta tässä oikein on kyse?</p><p>No taikuudesta tietenkin.&nbsp;Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.</p><p><strong>EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA</strong> vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.</p><p>Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt.&nbsp;Tosin eipä tuolta <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712052200583376_pi.shtml">mustalta listalta</a> löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.</p><p>Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker<strong>&nbsp;</strong>on itse <a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/697304/Luxemburgin+verosopimukset+kummittelevat+Junckerille">ollut tekemässä</a> salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.</p><p>Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">salaisia sopimuksia</a> muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">maksaa</a> vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan?&nbsp;Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse?&nbsp;</p><p><strong>KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET</strong> osoittavat, että <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-kylla-irlanti-on-veroparatiisi/e32450e4-275b-3755-b8f4-4eca42423e2e">yritykset maksavat</a> Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä &quot;Double Irish&quot;.&nbsp;Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin..&nbsp;</p><p>Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa.&nbsp;Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään.&nbsp;Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään.&nbsp;Se on yleistä ja ennen kaikkea&nbsp; täysin laillista.</p><p>Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka.&nbsp;En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.</p><p>Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.</p><p>Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lähde:<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml"> Iltalehti -&nbsp;Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa</a>&nbsp;</em><em><a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">- maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.

Iltalehden paljastuksen mukaan Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa. 

Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa. 

Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa. 

Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa. 

ILTALEHDEN HAASTATTELEMA Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen tuoreeltaan, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.

Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.

Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan. 

Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.

Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on? 

Mistä hitosta tässä oikein on kyse?

No taikuudesta tietenkin. Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.

EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.

Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt. Tosin eipä tuolta mustalta listalta löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.

Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on itse ollut tekemässä salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.

Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee salaisia sopimuksia muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten maksaa vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan? Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse? 

KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET osoittavat, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä "Double Irish". Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin.. 

Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa. Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään. Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään. Se on yleistä ja ennen kaikkea  täysin laillista.

Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka. En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.

Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.

Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.

 

Lähde: Iltalehti - Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa - maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa

 

 

 

 

]]>
46 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi#comments Kotimaa Fortum Irlanti Jean-Claude Juncker Mika Lintilä Veronkierto Fri, 23 Mar 2018 04:31:16 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi
Jokainen suomalainen maksaa - Tekin maksatte - YOU PAY,TOO! http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo <p>&nbsp;</p> <p><strong>KENEN ON VASTUU - YOU PAY, TOO!</strong></p> <p>- Suomen valtion velka kasvaa jokainen tunti yli 600 000,- euroa/tunti!</p> <p>- Sinun - siis vauvasta vaariin - osuutesi siitä, on&nbsp; tällä hetkellä 4.2.2018 klo 13.00 19 823,65 euroa!</p> <p>- Suomen valtion kokonaisvelka em. ajankohtana on 108 534 604 854,39 euroa!&nbsp;</p> <p>- Suomessa on yli 2 000 000 eläkeläistä, yli 1 200 000 suomalaista elää alle köyhyysrajan. 165 000 alaikäistä elää köyhyydessä, viikottain leipäjonoista ruoka-apua joutuu hakemaan 20 000 ja vuositasolla tilapäistä ruoka-apua hakee 100 000 suomalaista ja <strong>440 000 perhettä </strong>saa toimeentulotukea.</p> <p>- 550 000 kansalaista on ulosotossa, 440 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta. Osa ulosotossa olevista maksaa edelleen 90-luvulta olevia velkoja, joita todellisuudessa ei ole enää olemassakaan - kyse on velkavankeudesta ja lainvastaisesta toiminnasta.</p> <p>Näillä luvuilla Aktiivimalli on susi&nbsp; - koska, jos Sinulla ei ole varaa syödä, ei Sinulla ole varaa puheluihin tai tietokoneeseenkaan. Tiedän useita +50 vuotiaita työttömiä, joilla ei ole älykännyköitä eikä tietokonetta. Milläs osoitat aktiivisuuden?</p> <p>- Kahtiajako on kärjistynyt todella köyhiin ja todella rikkaisiin.&nbsp;</p> <p><strong>KOHTALOITA, JOITA EN SOISI KENENKÄÄN KOKEVAN V. 2018 SUOMESSA</strong></p> <p>A. Työtön pariskunta asuu pienessä mökissä, jossa kaksi pikku kamaria on visusti suljettu. Vain pieni olohuone ja keittiö ovat käytössä, koska ainoa lämmönlähde talossa on tällä hetkellä vain pieni hella keittiössä. Sähköt on katkaistu jo ajat sitten, koska heillä ei ollut varaa maksaa laskuja. Sähköjen katkaisu aiheutti vesiputkien halkeamisen ja ainoa keino, millä he saavat sähköt hetkeksi päälle, on agregaatti, johon hankitaan polttoainetta, jos pystytään. Naapurista noudetaan talousvesi ja lumesta keitetään pesuvettä.</p> <p>Molemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja siinä kunnossa, että oikea paikka olisi työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä. Sille he eivät pääse, sosiaalitoimi tai Kela eivät auta. Ruoka-apu on tullut tutuksi pariskunnalle. Vaimo sai isän perinnön, mutta sekin meni pankille - 90-luvun velkoihin. Pankki ei ole tehnyt suorituksista tilitystä - vaan perii edelleen -aina, kun jostain rahaa pariskunnalle tulee. Nyt talo on uhan alla.....</p> <p>B. Lapsiperhe - kaikkiaan 7 lasta, joista vielä 4 kotona. Molemmat rakennetyöttömänä jo 90-luvulta, perintätoimisto lähettelee, mitä kummallisempia 90-luvun laskuja, joissa ei ole laskuja mukana, mutta vaatimuslista on 3 x A4. Kun perintäyhtiöltä kysyy alkuperäisiä laskuja - ei niitä enää ole - ne on hävitetty. Mistä he voivat tarkastaa, että lasku on oikein - 26 vuotta myöhemmin - entäs vanhentuminen?&nbsp; Ruoka-apu on välttämätön ja jokainen sentti on laskettava tarkkaan, jotta pystyy kouluttamaan lapset.&nbsp;</p> <p>C. 85 v. pariskunta, jossa vaimo makaa täysin vuoteenomana. Mies omaishoitajana ilman tukea. Eläkkeistä jää vuokran, laskujen ja lääkkeiden jälkeen ruokaan vajaa 10 euroa. Oma syykö?&nbsp;</p> <p>Näitä ihmiskohtaloita on yli 1,200 000 Suomessa - 440 000 perhettä.</p> <p>En uskonut koskaan näkeväni tällaista puutetta Suomessa, sen jälkeen, mitä 60 luvulla näin: Kuinka monilapsisen perheen lapset kävivät maatalossa syömässä kuivattua ylijäämäleipää, joka oli tarkoitettu kanoille/ Kuinka 7 lapsisen perheen vanhin sai kansanhuollosta käytetyt sukset, jotka kiersivät koko lapsikatraan aina nuorimpaan asti/ Kuinka ilo syttyi pienen lapsen silmiin, kun hän koulukaverinsa luona sai meijeristä palautunutta kurria ja vastaleivottua leipää kotiin viemisiksi.&nbsp;</p> <p>Hallitukset ja kansanedustajat vuosien 1985 - 2018 väliltä - hävetkää, mihin tilaan olette Suomen valtion saattaneet. Olette unohtaneet omasta kansasta huolehtimisen - jättämässä sen heitteille - pääomapiirien armoille.&nbsp;</p> <p><strong>MITÄ PITÄISI TEHDÄ? - TÄMÄ ON JOKAISEN ASIA - YOU PAY, TOO?</strong></p> <p>1. Hallitus/ TEM on 2.2.2018 antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, että perintätoiminnalle ei enää vaadita varsinaista lupaa - vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Kansanedustajat! Tätä ei pidä hyväksyä, koska valvonta on nykyiselläänkin täysin olematonta, koska Etelä Suomen AVI:lla ei ole resursseja riittävästi. Heillä ei ole resursseja tutkia perintätoiminnasta vastaavien henkilöiden taustoja, eikä niitä edes ole mahdollista saada, koska hallintarekisterilaki hyväksyttiin jo aiemmin ja kansainvälisiin perintätoiminnan harjoittajiin on näin mahdoton päästä käsiksi, vaikka taustalla olisi suomalaisia vaikuttajiakin.&nbsp;</p> <p>Tällaisen lakiehdotuksen taustalla lienee ihmisiä, jotka hyötyvät laittomasta perintätoimesta?</p> <p>Perintätoimistojen valvontaan tarvitaan nopeasti lisää resursseja Etelä Suomen AVI:n, poliisin talousrikostutkintaan sekä verotarkastajille</p> <p>2. Perintätoimistot ja tietyt pankit - joka ainoa - verottajan erityistilintarkastukseen ja SM:ltä sekä VM:ltä budjettiresursseja tähän.&nbsp; Erityisinä kohteina kaikki laskut ja väitetyt velat 90-luvusta vuoteen 2018.&nbsp; Tilijärjestelmissä ja kirjanpidoissa erityinen huomio väitettyihin luottotappioihin ja järjestelemättömiin luottoihin verrattuna niiden perusteella tehtyihin verovähennyksiin - väitän, että jokaisesta verotarkastajasta tulee tulospalkkion ansiosta melkoisen rikas tämän jälkeen - koska valtiolle palautuu miljardeja.&nbsp;</p> <p>3. KRP talousrikostutkintaan SM:n budjettiresursseja, sillä em. 2 kohdan veronkierto on mahdollista vain, koska perintätoimistot ja nuo tietyt pankit eivät suostu tekemään tilitystä, joka on RiL 28 luku 4&sect; ja 5&sect; vastaista toimintaa.&nbsp; Kyse on siis törkeistä kavalluksista, jotka syövät koko Suomen Valtiontaloutta - asian pitäisi olla myös ykkösprioriteetti VM:n budjetissa.&nbsp;</p> <p>4. Oikeusministeriön lainsäädännön toimeenpiteet sen estämiseksi, että pantinhaltija ei enää ulosoton avustuksella voi tehdä alihintaisia kauppoja. Tällä taataan luotettava luototus pk - yrittäjille ja saadaan monin verroin työpaikkoja lisää Suomeen, kun pk- yrittäjien luottamus rahoittajiin palautetaan.&nbsp;</p> <p>5. Ulosottomenettelyn tulospalkkio - automaatti pois. Valtiolle syntyy jokaisesta alihintaisesta pakkohuutokaupasta kolminkertainen tappio, koska alihintaisessa kaupassa velalliselle jää velka, velkoja saa omaisuuden ja myy se kalliilla eteenpäin ts. saa velkoja vastaavan hinnan ja silti saa kuitata luottotappioita vuosikymmeniä Suomen valtiolta verotuksessa - jokaisen meidän vahingoksi - You Pay, too</p> <p>6. Perintätoimistojen ajamat velkojamyönteiset lait uudelleen tarkasteluun velallisen näkökulmasta - esimerkiksi tilitysvelvollisuus on pakollinen - mutta mitä velallinen voi tehdä, kun sitä ei saada pyynnöistä huolimatta.</p> <p>7. Tuomioistuimien ja ulosoton nykyinen käytöntö velan vanhentumisen toteamisesta muutettava niin, että tuomioistuimen ja ulosoton on viran puolesta itse todettava ja tutkittava velan vanhentuminen. Samoin heidän on selvitettävä, onko velkoja tehnyt tilityksen - jos ei -&nbsp; kanne on hylättävä.&nbsp;</p> <p>8. Oikeusministeriössä ryhdyttävä pikaisiin lainvalmistelutöihin lainan antajien markkinointiin, jossa jopa korkein korko voi olla 56,6% tai lainaehdot kohtuuttomia, joiden ainoa tarkoitus on sitoa lainanottaja mahdottomaan lainasopimukseen, jolla voidaan myöhemmin alistaa hänet kohtuuttomien perintätoimien uhriksi - ikuisesti.</p> <p>Missä Suomessa on sellainen määräys, että pankkien ja perintätoimistojen ei tarvitse noudattaa lakia?</p> <p>Mihin lakipykälään on kirjoitettu, että ulosottomiehet ovat ainoastaan velkojaa varten ja puolustavat heidän oikeuksiaan?&nbsp;</p> <p>Jokainen vaatimus perustuu European Convention on Human Rights - sopimukseen</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hilkka Laikko</p> <p>Velallisten Tuki ry</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

KENEN ON VASTUU - YOU PAY, TOO!

- Suomen valtion velka kasvaa jokainen tunti yli 600 000,- euroa/tunti!

- Sinun - siis vauvasta vaariin - osuutesi siitä, on  tällä hetkellä 4.2.2018 klo 13.00 19 823,65 euroa!

- Suomen valtion kokonaisvelka em. ajankohtana on 108 534 604 854,39 euroa! 

- Suomessa on yli 2 000 000 eläkeläistä, yli 1 200 000 suomalaista elää alle köyhyysrajan. 165 000 alaikäistä elää köyhyydessä, viikottain leipäjonoista ruoka-apua joutuu hakemaan 20 000 ja vuositasolla tilapäistä ruoka-apua hakee 100 000 suomalaista ja 440 000 perhettä saa toimeentulotukea.

- 550 000 kansalaista on ulosotossa, 440 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta. Osa ulosotossa olevista maksaa edelleen 90-luvulta olevia velkoja, joita todellisuudessa ei ole enää olemassakaan - kyse on velkavankeudesta ja lainvastaisesta toiminnasta.

Näillä luvuilla Aktiivimalli on susi  - koska, jos Sinulla ei ole varaa syödä, ei Sinulla ole varaa puheluihin tai tietokoneeseenkaan. Tiedän useita +50 vuotiaita työttömiä, joilla ei ole älykännyköitä eikä tietokonetta. Milläs osoitat aktiivisuuden?

- Kahtiajako on kärjistynyt todella köyhiin ja todella rikkaisiin. 

KOHTALOITA, JOITA EN SOISI KENENKÄÄN KOKEVAN V. 2018 SUOMESSA

A. Työtön pariskunta asuu pienessä mökissä, jossa kaksi pikku kamaria on visusti suljettu. Vain pieni olohuone ja keittiö ovat käytössä, koska ainoa lämmönlähde talossa on tällä hetkellä vain pieni hella keittiössä. Sähköt on katkaistu jo ajat sitten, koska heillä ei ollut varaa maksaa laskuja. Sähköjen katkaisu aiheutti vesiputkien halkeamisen ja ainoa keino, millä he saavat sähköt hetkeksi päälle, on agregaatti, johon hankitaan polttoainetta, jos pystytään. Naapurista noudetaan talousvesi ja lumesta keitetään pesuvettä.

Molemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja siinä kunnossa, että oikea paikka olisi työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä. Sille he eivät pääse, sosiaalitoimi tai Kela eivät auta. Ruoka-apu on tullut tutuksi pariskunnalle. Vaimo sai isän perinnön, mutta sekin meni pankille - 90-luvun velkoihin. Pankki ei ole tehnyt suorituksista tilitystä - vaan perii edelleen -aina, kun jostain rahaa pariskunnalle tulee. Nyt talo on uhan alla.....

B. Lapsiperhe - kaikkiaan 7 lasta, joista vielä 4 kotona. Molemmat rakennetyöttömänä jo 90-luvulta, perintätoimisto lähettelee, mitä kummallisempia 90-luvun laskuja, joissa ei ole laskuja mukana, mutta vaatimuslista on 3 x A4. Kun perintäyhtiöltä kysyy alkuperäisiä laskuja - ei niitä enää ole - ne on hävitetty. Mistä he voivat tarkastaa, että lasku on oikein - 26 vuotta myöhemmin - entäs vanhentuminen?  Ruoka-apu on välttämätön ja jokainen sentti on laskettava tarkkaan, jotta pystyy kouluttamaan lapset. 

C. 85 v. pariskunta, jossa vaimo makaa täysin vuoteenomana. Mies omaishoitajana ilman tukea. Eläkkeistä jää vuokran, laskujen ja lääkkeiden jälkeen ruokaan vajaa 10 euroa. Oma syykö? 

Näitä ihmiskohtaloita on yli 1,200 000 Suomessa - 440 000 perhettä.

En uskonut koskaan näkeväni tällaista puutetta Suomessa, sen jälkeen, mitä 60 luvulla näin: Kuinka monilapsisen perheen lapset kävivät maatalossa syömässä kuivattua ylijäämäleipää, joka oli tarkoitettu kanoille/ Kuinka 7 lapsisen perheen vanhin sai kansanhuollosta käytetyt sukset, jotka kiersivät koko lapsikatraan aina nuorimpaan asti/ Kuinka ilo syttyi pienen lapsen silmiin, kun hän koulukaverinsa luona sai meijeristä palautunutta kurria ja vastaleivottua leipää kotiin viemisiksi. 

Hallitukset ja kansanedustajat vuosien 1985 - 2018 väliltä - hävetkää, mihin tilaan olette Suomen valtion saattaneet. Olette unohtaneet omasta kansasta huolehtimisen - jättämässä sen heitteille - pääomapiirien armoille. 

MITÄ PITÄISI TEHDÄ? - TÄMÄ ON JOKAISEN ASIA - YOU PAY, TOO?

1. Hallitus/ TEM on 2.2.2018 antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, että perintätoiminnalle ei enää vaadita varsinaista lupaa - vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Kansanedustajat! Tätä ei pidä hyväksyä, koska valvonta on nykyiselläänkin täysin olematonta, koska Etelä Suomen AVI:lla ei ole resursseja riittävästi. Heillä ei ole resursseja tutkia perintätoiminnasta vastaavien henkilöiden taustoja, eikä niitä edes ole mahdollista saada, koska hallintarekisterilaki hyväksyttiin jo aiemmin ja kansainvälisiin perintätoiminnan harjoittajiin on näin mahdoton päästä käsiksi, vaikka taustalla olisi suomalaisia vaikuttajiakin. 

Tällaisen lakiehdotuksen taustalla lienee ihmisiä, jotka hyötyvät laittomasta perintätoimesta?

Perintätoimistojen valvontaan tarvitaan nopeasti lisää resursseja Etelä Suomen AVI:n, poliisin talousrikostutkintaan sekä verotarkastajille

2. Perintätoimistot ja tietyt pankit - joka ainoa - verottajan erityistilintarkastukseen ja SM:ltä sekä VM:ltä budjettiresursseja tähän.  Erityisinä kohteina kaikki laskut ja väitetyt velat 90-luvusta vuoteen 2018.  Tilijärjestelmissä ja kirjanpidoissa erityinen huomio väitettyihin luottotappioihin ja järjestelemättömiin luottoihin verrattuna niiden perusteella tehtyihin verovähennyksiin - väitän, että jokaisesta verotarkastajasta tulee tulospalkkion ansiosta melkoisen rikas tämän jälkeen - koska valtiolle palautuu miljardeja. 

3. KRP talousrikostutkintaan SM:n budjettiresursseja, sillä em. 2 kohdan veronkierto on mahdollista vain, koska perintätoimistot ja nuo tietyt pankit eivät suostu tekemään tilitystä, joka on RiL 28 luku 4§ ja 5§ vastaista toimintaa.  Kyse on siis törkeistä kavalluksista, jotka syövät koko Suomen Valtiontaloutta - asian pitäisi olla myös ykkösprioriteetti VM:n budjetissa. 

4. Oikeusministeriön lainsäädännön toimeenpiteet sen estämiseksi, että pantinhaltija ei enää ulosoton avustuksella voi tehdä alihintaisia kauppoja. Tällä taataan luotettava luototus pk - yrittäjille ja saadaan monin verroin työpaikkoja lisää Suomeen, kun pk- yrittäjien luottamus rahoittajiin palautetaan. 

5. Ulosottomenettelyn tulospalkkio - automaatti pois. Valtiolle syntyy jokaisesta alihintaisesta pakkohuutokaupasta kolminkertainen tappio, koska alihintaisessa kaupassa velalliselle jää velka, velkoja saa omaisuuden ja myy se kalliilla eteenpäin ts. saa velkoja vastaavan hinnan ja silti saa kuitata luottotappioita vuosikymmeniä Suomen valtiolta verotuksessa - jokaisen meidän vahingoksi - You Pay, too

6. Perintätoimistojen ajamat velkojamyönteiset lait uudelleen tarkasteluun velallisen näkökulmasta - esimerkiksi tilitysvelvollisuus on pakollinen - mutta mitä velallinen voi tehdä, kun sitä ei saada pyynnöistä huolimatta.

7. Tuomioistuimien ja ulosoton nykyinen käytöntö velan vanhentumisen toteamisesta muutettava niin, että tuomioistuimen ja ulosoton on viran puolesta itse todettava ja tutkittava velan vanhentuminen. Samoin heidän on selvitettävä, onko velkoja tehnyt tilityksen - jos ei -  kanne on hylättävä. 

8. Oikeusministeriössä ryhdyttävä pikaisiin lainvalmistelutöihin lainan antajien markkinointiin, jossa jopa korkein korko voi olla 56,6% tai lainaehdot kohtuuttomia, joiden ainoa tarkoitus on sitoa lainanottaja mahdottomaan lainasopimukseen, jolla voidaan myöhemmin alistaa hänet kohtuuttomien perintätoimien uhriksi - ikuisesti.

Missä Suomessa on sellainen määräys, että pankkien ja perintätoimistojen ei tarvitse noudattaa lakia?

Mihin lakipykälään on kirjoitettu, että ulosottomiehet ovat ainoastaan velkojaa varten ja puolustavat heidän oikeuksiaan? 

Jokainen vaatimus perustuu European Convention on Human Rights - sopimukseen

 

Hilkka Laikko

Velallisten Tuki ry

]]>
6 http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo#comments köyhyys lainsäädäntö Tilitysvelvollisuus Veronkierto Sun, 04 Feb 2018 14:01:44 +0000 Hilkka Laikko http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo
Hallitus veroja kiertävien hyvin veljien asialla - etiikka täysin hukassa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246236-hallitus-veroja-kiertavien-hyvin-veljien-asialla-etiikka-taysin-hukassa <p>Hallituksen ehdottamat toimet veroja kiertäneiden osalta ovat täysin käsittämättömiä, epäeettisiä ja epäoikeudenmukaisia. Heti hallituskauden alussa yritettiin armahduslakia kaatuen perustuslakiin, mutta sittemmin ollaan edelleen tehty toimia, joiden avulla armahdus käytännössä toteutuu.</p><p>Nyt sitten Suomen Kuvalehden mukaan <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ylin-syyttaja-haukkuu-sipilan-hallituksen-verolakiesityksen-jattialennus-veronkiertajille/?shared=994145-ede0d407-999">ylin syyttäjä haukkuu Sipilän hallituksen verolakiesityksen: Jättialennus veronkiertäjille</a>.</p><p><em>&quot;Nyt syyttäjien mukaan näyttää siltä, että tehokkaan katumisen pykälää ollaan ujuttamassa lainsäädäntöön uudestaan osana yli 300-sivuista lakipakettia.&quot;</em></p><p>&rdquo;<em>Säännös on pakottava ja sen soveltamisala näyttäisi olevan vastaava kuin hallituksen eduskunnasta aikanaan poisvetämän hallituksen esityksen</em>&rdquo;, kirjoittavat syyttäjät lausunnossaan.</p><p>&quot;<em>Tämä tarkoittaisi käytännössä tehokkaan katumisen lain paluuta, sillä veronkorotuksen jälkeen samaa tekoa poliisi ei voi enää tutkia rikoksena. Ainoaksi rangaistukseksi jäisi siis puolen prosentin veronkorotus eli tyypillisesti kymppejä tai satasia.</em>&quot;</p><p>Edelleen on mahdollista, että voidaan myös tulkita rikosoikeudelliseen vastuuseen harkittaessa tapausta ennen määrättyä veronkorotusta. Kuten perintö- ja lahjaveron 30 000 euron rajan osalta jo huomattiin, niin verottajalla tuntuu olevan tapana mieluummin jättää ottamatta asia laajempaan käsittelyyn ja päästää näissä asioissa verovelvollinen helpolla kenties säästäen omaa työtään. Ihme ja kumma, kun sama ei näytä ollenkaan koskevan vähävaraisempaa väkeä, jota varten ollaan kyllä tehty automaattitarkastuksia ja valvontaa eikä senttiäkään pääse karkaamaan.</p><p><strong>Satoja ilmoituksia tullut ennen kuin Sveitsi aloittaa 2018 automaattisen tietojen toimittamisen</strong></p><p>Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan verottaja on saanut satoja ilmoituksia ja erittäin harva niistä on johtanut rikostutkintaan. Suurimmasta osasta ollaan vain määrätty veronkorotus ja kaikki nämä tapaukset ovat salaisia. Lisäksi osassa näistä saattaa olla kyseessä rahapesu eikä ole mitään julkista tietoa siitä, kuinka moni näistä on tutkittu sen osalta.</p><p>Ei ole myöskään tiedossa kattavatko tehdyt ilmoitukset kaiken asianosaisen tekemän veronkierron. Itse olen vakuuttunut siitä, että verojuristit ovat neuvoneet asiakkaitaan ilmoittamaan ainakin osan ennen automaattisen tietojen vaihdon alkua, jotta mahdollisilta syytteiltä vältyttäisiin.</p><p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/armahduksia-varakkaille-verohallinto-jo-vuosia-jakanut-syytesuojaa-sveitsiin-rahojaan-piilottaneille/?shared=994537-f52b4a23-4">Suomen Kuvalehden artikkelissa todetaan</a>:</p><p>&quot;<em>Tehokas katuminen ei tee paluuta, sillä se on käytännössä ollut käytössä koko ajan.</em><em>Verohallinto tekee rikosilmoituksia harvoin ja juristit ovat varmasti oppineet jo ymmärtämään, minkä verran vältettyjä veroja uskaltaa kerrallaan ilmoittaa, ettei tapauksesta tehdä rikosilmoitusta</em>.&quot;</p><p><strong>Hallituksen toiminnan eettisyys surkealla tasolla</strong></p><p>Kokoomukselta jotenkin ymmärrän tämän, Sipilän Keskustan oikeistosiipi näkyy olevan samoilla linjoilla, mutta Sinisten osalta ihmettelen kovasti onko tämä sitä &quot;keskiluokan verokapinaa&quot;. Ennemminkin tuntuu siltä, että kaikki Perussuomalaisten ja sitä kautta Sinisten periaatteet on unohdettu. Alunperinhän Soini lopulta jälkijunassa vastusti alkuperäistä armahduslakia, mutta nyt taas ollaan oltu hiljaa. En tiedä johtuuko tämä osin siitä, että ainakaan itse en pidä Sinisten väkeä kovin kummoisina taloustuntijoina ja saattavat olla vaikkapa VM:n esityksistä täysin kujalla. He ovat silti mukana hyväksymässä tällaista politiikkaa ja myös vastuussa.</p><p>Itse en olisi uskonut peruskeskustalaisenkaan olevan ihan näillä linjoilla, mutta ilmeisesti Il Sipilän toimet hyväksytään, sillä saihan hän juuri valtaisan luoton jossain gallupissa Keskustan kannattajilta.</p><p>Hallitukselle tuntuu Suomessa olevan kahden kerroksen väkeä ja hyville veljille pyritään jopa takaamaan keinot päästä pälkähästä veronkierron osalta. Kuka muu tässä maassa saisi mahdollisuuden minimaalisilla sanktioilla &quot;katumalla&quot; välttää suuremmat seuraamukset juuri ennen automaattisen tietojenvaihdon käynnistymistä ja siten melko varmaa kiinnijäämistä?&nbsp;</p><p>Perustuslakikin voi tulla tielle, mutta hyviä veljiä ja siskoja ei jätetä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen ehdottamat toimet veroja kiertäneiden osalta ovat täysin käsittämättömiä, epäeettisiä ja epäoikeudenmukaisia. Heti hallituskauden alussa yritettiin armahduslakia kaatuen perustuslakiin, mutta sittemmin ollaan edelleen tehty toimia, joiden avulla armahdus käytännössä toteutuu.

Nyt sitten Suomen Kuvalehden mukaan ylin syyttäjä haukkuu Sipilän hallituksen verolakiesityksen: Jättialennus veronkiertäjille.

"Nyt syyttäjien mukaan näyttää siltä, että tehokkaan katumisen pykälää ollaan ujuttamassa lainsäädäntöön uudestaan osana yli 300-sivuista lakipakettia."

Säännös on pakottava ja sen soveltamisala näyttäisi olevan vastaava kuin hallituksen eduskunnasta aikanaan poisvetämän hallituksen esityksen”, kirjoittavat syyttäjät lausunnossaan.

"Tämä tarkoittaisi käytännössä tehokkaan katumisen lain paluuta, sillä veronkorotuksen jälkeen samaa tekoa poliisi ei voi enää tutkia rikoksena. Ainoaksi rangaistukseksi jäisi siis puolen prosentin veronkorotus eli tyypillisesti kymppejä tai satasia."

Edelleen on mahdollista, että voidaan myös tulkita rikosoikeudelliseen vastuuseen harkittaessa tapausta ennen määrättyä veronkorotusta. Kuten perintö- ja lahjaveron 30 000 euron rajan osalta jo huomattiin, niin verottajalla tuntuu olevan tapana mieluummin jättää ottamatta asia laajempaan käsittelyyn ja päästää näissä asioissa verovelvollinen helpolla kenties säästäen omaa työtään. Ihme ja kumma, kun sama ei näytä ollenkaan koskevan vähävaraisempaa väkeä, jota varten ollaan kyllä tehty automaattitarkastuksia ja valvontaa eikä senttiäkään pääse karkaamaan.

Satoja ilmoituksia tullut ennen kuin Sveitsi aloittaa 2018 automaattisen tietojen toimittamisen

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan verottaja on saanut satoja ilmoituksia ja erittäin harva niistä on johtanut rikostutkintaan. Suurimmasta osasta ollaan vain määrätty veronkorotus ja kaikki nämä tapaukset ovat salaisia. Lisäksi osassa näistä saattaa olla kyseessä rahapesu eikä ole mitään julkista tietoa siitä, kuinka moni näistä on tutkittu sen osalta.

Ei ole myöskään tiedossa kattavatko tehdyt ilmoitukset kaiken asianosaisen tekemän veronkierron. Itse olen vakuuttunut siitä, että verojuristit ovat neuvoneet asiakkaitaan ilmoittamaan ainakin osan ennen automaattisen tietojen vaihdon alkua, jotta mahdollisilta syytteiltä vältyttäisiin.

Suomen Kuvalehden artikkelissa todetaan:

"Tehokas katuminen ei tee paluuta, sillä se on käytännössä ollut käytössä koko ajan.Verohallinto tekee rikosilmoituksia harvoin ja juristit ovat varmasti oppineet jo ymmärtämään, minkä verran vältettyjä veroja uskaltaa kerrallaan ilmoittaa, ettei tapauksesta tehdä rikosilmoitusta."

Hallituksen toiminnan eettisyys surkealla tasolla

Kokoomukselta jotenkin ymmärrän tämän, Sipilän Keskustan oikeistosiipi näkyy olevan samoilla linjoilla, mutta Sinisten osalta ihmettelen kovasti onko tämä sitä "keskiluokan verokapinaa". Ennemminkin tuntuu siltä, että kaikki Perussuomalaisten ja sitä kautta Sinisten periaatteet on unohdettu. Alunperinhän Soini lopulta jälkijunassa vastusti alkuperäistä armahduslakia, mutta nyt taas ollaan oltu hiljaa. En tiedä johtuuko tämä osin siitä, että ainakaan itse en pidä Sinisten väkeä kovin kummoisina taloustuntijoina ja saattavat olla vaikkapa VM:n esityksistä täysin kujalla. He ovat silti mukana hyväksymässä tällaista politiikkaa ja myös vastuussa.

Itse en olisi uskonut peruskeskustalaisenkaan olevan ihan näillä linjoilla, mutta ilmeisesti Il Sipilän toimet hyväksytään, sillä saihan hän juuri valtaisan luoton jossain gallupissa Keskustan kannattajilta.

Hallitukselle tuntuu Suomessa olevan kahden kerroksen väkeä ja hyville veljille pyritään jopa takaamaan keinot päästä pälkähästä veronkierron osalta. Kuka muu tässä maassa saisi mahdollisuuden minimaalisilla sanktioilla "katumalla" välttää suuremmat seuraamukset juuri ennen automaattisen tietojenvaihdon käynnistymistä ja siten melko varmaa kiinnijäämistä? 

Perustuslakikin voi tulla tielle, mutta hyviä veljiä ja siskoja ei jätetä.

]]>
36 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246236-hallitus-veroja-kiertavien-hyvin-veljien-asialla-etiikka-taysin-hukassa#comments Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Rikkaiden osuus talkoissa Siniset Veronkierto Fri, 17 Nov 2017 18:39:43 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246236-hallitus-veroja-kiertavien-hyvin-veljien-asialla-etiikka-taysin-hukassa
Kapitalisaatiosopimus korruption mahdollistajana http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245046-kapitalisaatiosopimus-korruption-mahdollistajana <p>Suomessa käytössä oleva kapitalisaatiosopimus toimii lähes samoin kuin hallintarekisterimalli, jota tänne ei haluttu. Verohallinnon ja mm Osakesäästäjien Keskusliiton vaatimuksista huolimatta tämän mallin muuttamiseksi ei käsittääkseni ole tapahtumassa mitään. Itse mietin onko osasyynä tähän se, että se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet anonyymiin sijoittamiseen mm poliitikoille.</p><p>Kapitalisaatiosopimus on monesti ymmärretty väärin ja sekoitetaan rahastoihin sekä tavanomaiseen eläkevakuutukseen. Tiivistettynä kapitalisaatiosopimuksessa rahastoihin sijoittamisen lisäksi voit kuoren sisällä ostaa ja myydä osakkeita, mutta varsinainen omistaja niille on esimerkiksi Nordea Private Capitalin yhteydessä Nordea Henkivakuutusyhtiö. Voit vaihtaa omistuksia kuoren sisällä ja osingot sekä myyntivoitot tuloutetaan tuonne kuoreen. Veroja ei makseta kuin lopetettaessa kuori tai mikäli nostat sieltä enemmän kuin sinne alunperin sinne sijoittamasi pääoma. Nordea on tässä esimerkin vuoksi, muilta pankeilta löytyy aivan vastaavia tuotteita.</p><p><strong>Mitä tästä mallista sitten seuraa?</strong></p><p>Käytännössä kapitalisaatiosopimus toimii avoimuuden kannalta kuin hallintarekisteri, sillä kuvatussa esimerkissä omistajana osakkeille näkyy henkivakuutusyhtiö kuten hallintarekisterissä näkyisi tuo taho. Jos menet Eurocleariin katsomaan osakkeiden omistajia, niin siellä näkyy ainoastaan tuo tieto.</p><p>Otetaan kuvitteellinen esimerkki: poliitikolla on kapitalisaatisopimus, jonka sisällä hän omistaa suuren terveysjätin, biotalousyhtiön tai vaikkapa tuulivoimayhtiön osakkeita. Hän voi käytännössä rauhassa olla mukana niiden toimia edistävissä päätöksissä joutumatta kiinni esteellisyydestä. Vain pankki ja ko henkilö tietävät kapitalisaatisopimuksen sisällön ja pankkia velvoittaa pankkisalaisuus. Koska veroja kapitalisaatisopimuksesta ei oteta kuin lopussa, niin edes verottaja ei ole kiinnostunut kuoren sisällöstä tässä vaiheessa.&nbsp;</p><p>Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi sisäpiirikauppojen havaitsemista tämä malli vaikeuttaa huomattavasti. Käsittääkseni monen yritysjohtajan lisäeläkejärjestelyjä on tehty juuri kapitalisaatiosopimuksen avulla, viimeksi julkisuudessa ollut Finnairin johtajan järjestely oli toteutettu juuri sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan.</p><p><strong>Miksi tällainen kapitalisaatiosopimus on mahdollinen?</strong></p><p>Tämä on minulle suuri arvoitus. Koska se tuli Suomessa mahdolliseksi ja millä perusteilla?</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/196782-professori-avautuu-vakuutuskuorista-tama-veroparatiisi-suomen-sisalla">Uusi Suomi kertoi seuraavaa</a>:</p><p>&quot;Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille.&quot;</p><p>&quot;Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta,&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/talous/a1465187167428">oli esillä</a>&nbsp;Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti.&quot;</p><p>&quot;Rothovius&nbsp;<a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/06/nordean-panama-pyykki-kasikirjoitus">sanoo ohjelmassa</a>, että &rdquo;ämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä ja vaatii systeemin muuttamista.&quot;</p><p>En ole tästä aivan varma, mutta saattaa jopa olla, että henkilön muuttaessa vaikkapa Portugaliin eläkepäiviä viettämään voisi Suomen verottaja jäädä kokonaan ilman veroja.</p><p>Myöskään Verohallinto ei näe perusteluja tälle järjestelmälle.&nbsp;Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare&nbsp;<a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/06/valtiovarainministerio-vakuutuskuorien-veroeduille-ei-ole-perusteluja">kertoi MOT:ssa</a>&nbsp;pitävänsä vakuutuskuorten verokohtelua ongelmallisena. &rdquo;Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy.&quot;</p><p><strong>Tehdäänkö tälle jotain?</strong></p><p>Lienee epätodennäköistä, että tällä hallituskaudella asiaan olisi tulossa muutos - onhan pääministeri Sipilälläkin tällainen kapitalisaatiosopimus. Näitä sopimuksia on käytännössä tarjolla vain suurituloisille ja varakkaille eikä tavallisille tallaajille. Finanssialan keskusliitto lobbaa voimakaasti niiden säilyttämisen puolesta, sillä ne ovat alan toimijoille hyvin tuottoisia. Kuitenkaan kunnollisia perusteita tälle ei tunnu löytyvän.</p><p>Olisiko aika poistaa tällainen perusteeton mahdollisuus siirtää veroja kauas tulevaisuuteen ja toimia anonyymisti markkinoilla?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa käytössä oleva kapitalisaatiosopimus toimii lähes samoin kuin hallintarekisterimalli, jota tänne ei haluttu. Verohallinnon ja mm Osakesäästäjien Keskusliiton vaatimuksista huolimatta tämän mallin muuttamiseksi ei käsittääkseni ole tapahtumassa mitään. Itse mietin onko osasyynä tähän se, että se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet anonyymiin sijoittamiseen mm poliitikoille.

Kapitalisaatiosopimus on monesti ymmärretty väärin ja sekoitetaan rahastoihin sekä tavanomaiseen eläkevakuutukseen. Tiivistettynä kapitalisaatiosopimuksessa rahastoihin sijoittamisen lisäksi voit kuoren sisällä ostaa ja myydä osakkeita, mutta varsinainen omistaja niille on esimerkiksi Nordea Private Capitalin yhteydessä Nordea Henkivakuutusyhtiö. Voit vaihtaa omistuksia kuoren sisällä ja osingot sekä myyntivoitot tuloutetaan tuonne kuoreen. Veroja ei makseta kuin lopetettaessa kuori tai mikäli nostat sieltä enemmän kuin sinne alunperin sinne sijoittamasi pääoma. Nordea on tässä esimerkin vuoksi, muilta pankeilta löytyy aivan vastaavia tuotteita.

Mitä tästä mallista sitten seuraa?

Käytännössä kapitalisaatiosopimus toimii avoimuuden kannalta kuin hallintarekisteri, sillä kuvatussa esimerkissä omistajana osakkeille näkyy henkivakuutusyhtiö kuten hallintarekisterissä näkyisi tuo taho. Jos menet Eurocleariin katsomaan osakkeiden omistajia, niin siellä näkyy ainoastaan tuo tieto.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki: poliitikolla on kapitalisaatisopimus, jonka sisällä hän omistaa suuren terveysjätin, biotalousyhtiön tai vaikkapa tuulivoimayhtiön osakkeita. Hän voi käytännössä rauhassa olla mukana niiden toimia edistävissä päätöksissä joutumatta kiinni esteellisyydestä. Vain pankki ja ko henkilö tietävät kapitalisaatisopimuksen sisällön ja pankkia velvoittaa pankkisalaisuus. Koska veroja kapitalisaatisopimuksesta ei oteta kuin lopussa, niin edes verottaja ei ole kiinnostunut kuoren sisällöstä tässä vaiheessa. 

Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi sisäpiirikauppojen havaitsemista tämä malli vaikeuttaa huomattavasti. Käsittääkseni monen yritysjohtajan lisäeläkejärjestelyjä on tehty juuri kapitalisaatiosopimuksen avulla, viimeksi julkisuudessa ollut Finnairin johtajan järjestely oli toteutettu juuri sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan.

Miksi tällainen kapitalisaatiosopimus on mahdollinen?

Tämä on minulle suuri arvoitus. Koska se tuli Suomessa mahdolliseksi ja millä perusteilla?

Uusi Suomi kertoi seuraavaa:

"Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille."

"Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta, oli esillä Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti."

"Rothovius sanoo ohjelmassa, että ”ämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä ja vaatii systeemin muuttamista."

En ole tästä aivan varma, mutta saattaa jopa olla, että henkilön muuttaessa vaikkapa Portugaliin eläkepäiviä viettämään voisi Suomen verottaja jäädä kokonaan ilman veroja.

Myöskään Verohallinto ei näe perusteluja tälle järjestelmälle. Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare kertoi MOT:ssa pitävänsä vakuutuskuorten verokohtelua ongelmallisena. ”Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy."

Tehdäänkö tälle jotain?

Lienee epätodennäköistä, että tällä hallituskaudella asiaan olisi tulossa muutos - onhan pääministeri Sipilälläkin tällainen kapitalisaatiosopimus. Näitä sopimuksia on käytännössä tarjolla vain suurituloisille ja varakkaille eikä tavallisille tallaajille. Finanssialan keskusliitto lobbaa voimakaasti niiden säilyttämisen puolesta, sillä ne ovat alan toimijoille hyvin tuottoisia. Kuitenkaan kunnollisia perusteita tälle ei tunnu löytyvän.

Olisiko aika poistaa tällainen perusteeton mahdollisuus siirtää veroja kauas tulevaisuuteen ja toimia anonyymisti markkinoilla?

]]>
49 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245046-kapitalisaatiosopimus-korruption-mahdollistajana#comments Esteellisyys Finanssikeinottelu Korruptio Vakuutuskuori Veronkierto Thu, 26 Oct 2017 10:03:50 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245046-kapitalisaatiosopimus-korruption-mahdollistajana
Hallintarekisterilain vaatiman ponnen lakiluonnos vastatuulessa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242418-hallintarekisterilain-vaatiman-ponnen-lakiluonnos-vastatuulessa <p>Hallintarekisterilain yhteydessä vaaditun ponnen pohjalta laadittu lakiluonnos on saanut voimakasta kritiikkiä mm Finanssiala ry:ltä ja EK:lta. 50%:n ennakonpidätystä Suomeen verovelvollisilta tunnistamattomilta osingonsaajilta vaativan ponnen yhteydessä kerrottiin kuinka sijoittajatiedot saadaan kyllä eikä asiassa ole mitään ongelmaa. Itsekin täällä väänsin Toimi Kankaanniemen kanssa aiheesta ja vaadin, että ratkaisun toimiminen käytännössä osoitetaan ennen lain hyväksyntää. Sinisilmäisesti silloin luotettiin, että erilaiset kansainväliset tietojenvaihdot yms hoitavat homman - eli no problem ja laki hyväksyttiin ponsien kera.</p><p><strong>Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain, ennakkoperintälain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 &sect;:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu</strong></p><p>Nyt sitten yllä mainittu<a href="http://vm.fi/hanke?selectedProjectId=27907">&nbsp;lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella</a> ja mm Finanssiala sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ovat antaneet lausuntoja asiasta. Lausunnoissa tuodaan &quot;yllättäen&quot; esille juuri niitä seikkoja, joita kritisoitiin hallintarekisterilain hyväksynnän yhteydessä. Itse epäilin vahvasti kuinka aidosti tullaan saamaan osingonmaksuvaiheessa yksilöityjä tietoja sekä edes maatietoja lopullisesta osingonsaajasta ulkomailla hallintarekisteröityjen osingonsaajien kohdalta. Eri tahoilta vakuuteltiin rinta rottingilla, kuinka tämä kyllä onnistuu.</p><p><strong>Mitä sanotaan nyt hallituksen esityksestä annetuissa lausunnoissa?</strong></p><p><a href="http://www.hare.vn.fi/Uploads/30421/416808/LAUSUNTO_20170828105000_416808.PDF">Finanssiala ry toteaa lausunnossaan</a> mm seuraavaa:</p><p>&quot;<em>HE-luonnos näyttää lähtevän oletuksesta, että suurin osa loppusaajatiedoista tultaisiin uudessa järjestelmässä saamaan maksajille ennen osinkojen maksuja ja verosopimusten mukaisia lähdeveroprosentteja voitaisiin siis soveltaa jo osingon maksuvaiheessa. Toisin sanoen oletus näyttäisi olevan, että jälkikäteisiä korjauksia ja lähdeveron palautushakemuksia tulisi olemaan vähän. Vaaditut tiedot loppusaajasta toimitettaisiin suomalaiselle säilyttäjälle (pankki tms.), joka raportoisi ne veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksella.&quot;</em></p><p><em>&quot;Ongelmana kuitenkin on, että kyseisten tietojen toimittamiselle ulkomaiselta säilyttäjältä suomalaiselle pankille ei ole olemassa minkäänlaista kansainvälistä standardia, eivätkä kansainväliset ISO-standardin mukaiset sanomat (SWIFT) tue tätä uudentyyppistä tietojen toimittamista. Siten ulkomainen säilyttäjä oletettavasti joutuu muodostamaan erillisen aineiston loppusaajista, joka vastaa Suomen Verohallinnon vaatimaa tietosisältöä ja toimittamaan sen suomalaiselle pankille.&quot;&nbsp;</em></p><p><em>&quot;Puuttuvista standardeista, pankkien erilaisista tietojärjestelmäkäytännöistä ja tietoturvavaatimuksista johtuen tultaisiin näkemään useita erilaisia toteutuksia &ndash; salattuja excel-tiedostoja ja muita erityyppisten tiedostojen siirtoja sähköpostitse tai netin välityksellä, CD-romppuja, muistitikkuja ja muita vastaavia, jopa konkreettisia paperisia listoja vaadituista tiedoista. Näitä sitten suomalainen säilyttäjä joutuisi muovaamaan asettelultaan yhteen sopivaksi sekä tarkistamaan tietosisällön muuttumattomuuden siirron aikana. Osa säilyttäjistä todennäköisesti haluaisi toimittaa tiedot heti täsmäytyspäivän päätyttyä, osa vasta myöhemmin esimerkiksi lähempänä oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen jättöpäivää. Siten tietoja jouduttaisiin myös varastoimaan ja koostamaan vähitellen.&quot;</em></p><p>&quot;<em>Voi myös olla, että säilyttäjä ei ole saanut omalta asiakkaaltaan kattavia tietoja loppusaajista esimerkiksi aikataulu- tai teknisistä syistä. Myös joidenkin maiden tiukka pankkisalaisuus rajoittaa tietojen toimittamista ilman sijoittajan nimenomaista suostumusta. On myös mahdollista, että ulkomainen säilyttäjä ei tarjoa omille asiakkailleen palvelua veron pidättämiseksi lähteellä, jolloin se ei toimita tietoja osingon maksuhetkeen mennessä. Jos sijoittajaa ei voida tunnistaa, ei voida myöskään osoittaa, ettei joukossa ole suomalaisia sijoittajia, vaikka se suurella varmuudella tiedettäisiinkin. Tällöin näiden sijoittajien osalta jouduttaisiin toimittamaan 50 %:n ennakonpidätys. Näin oltaisiin jälleen veroponnen vastaisessa tilanteessa, koska tarkoituksena oli ainoastaan varmistaa tiedon saaminen niistä suomalaisista sijoittajista, jotka sijoittavat ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa liikkeeseen laskettuihin suomalaisiin yhtiöihin.</em>&quot;</p><p><strong>Kummasti mieli muuttuu</strong></p><p>Hups, nyt annetut lausunnot sisältävät pitkälti saman kritiikin kuin mikä torjuttiin Hallintarekisterilain yhteydessä tehtyjen ponsien arvostelun kohdalla. Muutama kuukausi kulunut ja se, joka ei ole mikään ongelma, onkin nyt valtava ongelma. Joko nämä tahot asiantuntijoineen ovat ammattitaidottomia tumpeloita tai sitten on johdettu tahallisesti harhaan. Kukin päättäköön itse.</p><p>Hauska kuriositeetti esitykseen liittyen on, että Suomen Kuvalehti oli kysynyt ministeriöstä, miksi esitys ei ole käynyt lainkaan lausuntokierroksella poliisilla ja syyttäjällä. Vastaukseksi saivat, etteivät poliisi ja syyttäjä olisi mitään hyvää asiasta lausuneet. Tämä on varmaan sitä hyvää lainvalmistelua, jota on haluttu. &nbsp;Kenties virkamiehellä oli vaan huono päivä. ,-)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallintarekisterilain yhteydessä vaaditun ponnen pohjalta laadittu lakiluonnos on saanut voimakasta kritiikkiä mm Finanssiala ry:ltä ja EK:lta. 50%:n ennakonpidätystä Suomeen verovelvollisilta tunnistamattomilta osingonsaajilta vaativan ponnen yhteydessä kerrottiin kuinka sijoittajatiedot saadaan kyllä eikä asiassa ole mitään ongelmaa. Itsekin täällä väänsin Toimi Kankaanniemen kanssa aiheesta ja vaadin, että ratkaisun toimiminen käytännössä osoitetaan ennen lain hyväksyntää. Sinisilmäisesti silloin luotettiin, että erilaiset kansainväliset tietojenvaihdot yms hoitavat homman - eli no problem ja laki hyväksyttiin ponsien kera.

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain, ennakkoperintälain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu

Nyt sitten yllä mainittu lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella ja mm Finanssiala sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ovat antaneet lausuntoja asiasta. Lausunnoissa tuodaan "yllättäen" esille juuri niitä seikkoja, joita kritisoitiin hallintarekisterilain hyväksynnän yhteydessä. Itse epäilin vahvasti kuinka aidosti tullaan saamaan osingonmaksuvaiheessa yksilöityjä tietoja sekä edes maatietoja lopullisesta osingonsaajasta ulkomailla hallintarekisteröityjen osingonsaajien kohdalta. Eri tahoilta vakuuteltiin rinta rottingilla, kuinka tämä kyllä onnistuu.

Mitä sanotaan nyt hallituksen esityksestä annetuissa lausunnoissa?

Finanssiala ry toteaa lausunnossaan mm seuraavaa:

"HE-luonnos näyttää lähtevän oletuksesta, että suurin osa loppusaajatiedoista tultaisiin uudessa järjestelmässä saamaan maksajille ennen osinkojen maksuja ja verosopimusten mukaisia lähdeveroprosentteja voitaisiin siis soveltaa jo osingon maksuvaiheessa. Toisin sanoen oletus näyttäisi olevan, että jälkikäteisiä korjauksia ja lähdeveron palautushakemuksia tulisi olemaan vähän. Vaaditut tiedot loppusaajasta toimitettaisiin suomalaiselle säilyttäjälle (pankki tms.), joka raportoisi ne veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksella."

"Ongelmana kuitenkin on, että kyseisten tietojen toimittamiselle ulkomaiselta säilyttäjältä suomalaiselle pankille ei ole olemassa minkäänlaista kansainvälistä standardia, eivätkä kansainväliset ISO-standardin mukaiset sanomat (SWIFT) tue tätä uudentyyppistä tietojen toimittamista. Siten ulkomainen säilyttäjä oletettavasti joutuu muodostamaan erillisen aineiston loppusaajista, joka vastaa Suomen Verohallinnon vaatimaa tietosisältöä ja toimittamaan sen suomalaiselle pankille." 

"Puuttuvista standardeista, pankkien erilaisista tietojärjestelmäkäytännöistä ja tietoturvavaatimuksista johtuen tultaisiin näkemään useita erilaisia toteutuksia – salattuja excel-tiedostoja ja muita erityyppisten tiedostojen siirtoja sähköpostitse tai netin välityksellä, CD-romppuja, muistitikkuja ja muita vastaavia, jopa konkreettisia paperisia listoja vaadituista tiedoista. Näitä sitten suomalainen säilyttäjä joutuisi muovaamaan asettelultaan yhteen sopivaksi sekä tarkistamaan tietosisällön muuttumattomuuden siirron aikana. Osa säilyttäjistä todennäköisesti haluaisi toimittaa tiedot heti täsmäytyspäivän päätyttyä, osa vasta myöhemmin esimerkiksi lähempänä oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen jättöpäivää. Siten tietoja jouduttaisiin myös varastoimaan ja koostamaan vähitellen."

"Voi myös olla, että säilyttäjä ei ole saanut omalta asiakkaaltaan kattavia tietoja loppusaajista esimerkiksi aikataulu- tai teknisistä syistä. Myös joidenkin maiden tiukka pankkisalaisuus rajoittaa tietojen toimittamista ilman sijoittajan nimenomaista suostumusta. On myös mahdollista, että ulkomainen säilyttäjä ei tarjoa omille asiakkailleen palvelua veron pidättämiseksi lähteellä, jolloin se ei toimita tietoja osingon maksuhetkeen mennessä. Jos sijoittajaa ei voida tunnistaa, ei voida myöskään osoittaa, ettei joukossa ole suomalaisia sijoittajia, vaikka se suurella varmuudella tiedettäisiinkin. Tällöin näiden sijoittajien osalta jouduttaisiin toimittamaan 50 %:n ennakonpidätys. Näin oltaisiin jälleen veroponnen vastaisessa tilanteessa, koska tarkoituksena oli ainoastaan varmistaa tiedon saaminen niistä suomalaisista sijoittajista, jotka sijoittavat ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa liikkeeseen laskettuihin suomalaisiin yhtiöihin."

Kummasti mieli muuttuu

Hups, nyt annetut lausunnot sisältävät pitkälti saman kritiikin kuin mikä torjuttiin Hallintarekisterilain yhteydessä tehtyjen ponsien arvostelun kohdalla. Muutama kuukausi kulunut ja se, joka ei ole mikään ongelma, onkin nyt valtava ongelma. Joko nämä tahot asiantuntijoineen ovat ammattitaidottomia tumpeloita tai sitten on johdettu tahallisesti harhaan. Kukin päättäköön itse.

Hauska kuriositeetti esitykseen liittyen on, että Suomen Kuvalehti oli kysynyt ministeriöstä, miksi esitys ei ole käynyt lainkaan lausuntokierroksella poliisilla ja syyttäjällä. Vastaukseksi saivat, etteivät poliisi ja syyttäjä olisi mitään hyvää asiasta lausuneet. Tämä on varmaan sitä hyvää lainvalmistelua, jota on haluttu.  Kenties virkamiehellä oli vaan huono päivä. ,-)

 

 

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242418-hallintarekisterilain-vaatiman-ponnen-lakiluonnos-vastatuulessa#comments Hallintarekisterilaki Hallitus perussuomalaiset Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Veronkierto Wed, 06 Sep 2017 08:29:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242418-hallintarekisterilain-vaatiman-ponnen-lakiluonnos-vastatuulessa
Hallintarekisteri ratkaistaan nyt http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237070-hallintarekisteri-ratkaistaan-nyt <p>Hallintarekisterilain käsittely on ollut outo näytelmä. Viimeiset vauhdikkaat käänteet nähtiin viime viikolla, kun asia vedettiin yllättäen pois eduskunnan asialistalta hallituspuolueiden riitauduttua. Yhtä yllättäen asia jälleen palasi eduskunnan päiväjärjestykseen, mutta iltahämäriin keskelle sote-uudistuksesta käytyä monituntista keskustelua. Opposition äänin asian käsittely päätettiin keskeyttää ja siirtää käsiteltäväksi päiväsaikaan. Keskustelua asiasta jatketaan tiistaina 16.5. ja keskiviikkona 17.5. on tarkoitus äänestää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jään jännityksellä odottamaan, eteneekö asia tällä kertaa äänestykseen saakka.</p><p>Tässä lakiesityksessä ei sallita suomalaisten hallintarekisteröidä omistuksiaan Suomessa, mutta se sallitaan ulkomaiden kautta. Suomessa on tähän asti ollut käytössä osakkeiden suora omistus. Suomalaisyhtiöiden osakkeet on laskettu liikkeelle suomalaisessa arvopaperikeskuksessa, jossa suomalaiset ovat omistaneet arvopapereita omilla nimillään suoran omistuksen mallilla ja yleisöjulkisesti. Omistusten hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että todellisen omistajan ja edunsaajan sijaan arvopaperin omistajaksi kirjataan välimies eli tilinhoitaja, käytännössä esimerkiksi pankki. Omistusten hallintarekisteröinti aiheuttaa ongelmia, sillä niiden avulla voidaan luoda pitkiäkin omistusketjuja, joissa arvopaperin todellinen omistaja ja edunsaaja hukkuu. Hallintarekisteröinti helpottaa veronkiertoa, talousrikollisuutta ja korruptiota.</p><p>Hallintarekisterit ja omistusten piilottaminen ovat terveen ja toimivan talouden este. Verottaja ei saa asiaan kuuluvia verotuloja, markkinat eivät toimi kunnolla, kun tieto ei ole saatavilla, salaisuus mahdollistaa talousrikollisuuden, päättäjien kytkyt voidaan piilottaa ja vapaalla medialla ei ole pääsyä omistajatietoihin. Suomen ja EU:n tulisi edetä kohti omistusten kokonaisvaltaista avoimuutta, ja hallintarekisterit vievät meitä päinvastaiseen suuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perussuomalaisten takki kääntyi</strong></p><p>Perussuomalaisten irtautuessa hallituksen sovusta toivoin, että hallitus olisi lopulta ottanut järjen käteen ja hallintarekisteri nyt vihdoin haudattaisiin. Näin ei valitettavasti käynyt, vaan hyväksyttävänä on sama lakiesitys kuin vuosi sitten. Mitään muutoksia hallintarekisteröinnin osalta ei ole tullut. Ainoa asia joka käsittelyn kuluessa on muuttunut, on perussuomalaisten kanta lakiesitykseen. Aiemmin Perussuomalaisten vastustivat lain hyväksymistä tällaisenaan, mutta nyt se yhtäkkiä kelpaakin.</p><p>Perussuomalaisten vastarinta pehmitettiin lausumalla korotetusta ennakonpidätyksestä tunnistamattomaksi jääville suomalaisomistuksille. Tämä kiireessä muotoiltu uusi lausuma ei riitä ratkaisemaan lakiesityksen ongelmia. Uuden lausuman 50 prosentin korotettu osinkotulojen ennakonpidätys hallintarekisteröidyille omistuksille luo kannustimen omistusten ilmoittamiseen, tosin sen oikea kohdentaminen on riittävien tietojen puuttuessa vaikeaa.</p><p>Jos hallintarekisteröidyn omistusjärjestelyn päämotiivi on omistusten piilottaminen, ei tällainen verokannustin toimi. Se ei takaa yleisöjulkisuutta tai auta talousrikollisuuden torjuntaa. Verotulojen menetys on vain yksi hallintarekisteröinnin ongelmista. Omistusten piilottaminen aiheuttaa myös muita ongelmia ja mahdollistaa rikollisuutta, korruptiota ja sisäpiirijärjestelyitä. Näitä ongelmia ei tällä lausumalla ratkaista.</p><p>Ennakonpidätystä on myös vaikea periä, jos varoja kotiutetaan hallintarekistereiden kautta pankkitileille, jotka sijaitsevat veroparatiiseissa tai vaikkapa Yhdysvalloissa. Muutoinkin lisäveron kiertäminen lienee mahdollista.&nbsp;Pitkän omistusketjun takaa ei välttämättä tiedetä, että taustalla on suomalainen omistaja, jolloin 50 prosentin ennakonpidätystäkään ei osata periä oikein kohdistetusti. Ennakonpidätys ei myöskään koske myyntivoittoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi hurskaita toiveita ei kirjoitettu lakipykäliin?</strong></p><p>Lausumissa esitetään hallitukselle toiveita siitä, että se aloittaa jatkovalmistelun ulkomailla hallintarekisteröinnin sallimisen synnyttämien porsaanreikien tukkimiseksi. Lakiesitys makasi talousvaliokunnassa yli vuoden, kun hallituspuolueet eivät päässeet yksimielisyyteen asiasta. Vuoden odotuksen aikana olisi eduskuntaan voitu tuoda lausumien edellyttämät täydentävät lakimuutokset, joilla veronkierron ja talousrikollisuuden mahdollistavia porsaanreikiä olisi tukittu. Silloin olisimme voineet arvioida kokonaisuutta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan sekä yleisöjulkisuuden ja avoimuuden näkökulmasta.</p><p>Koska hallitus ei näin tehnyt, joudumme me oppositiossa esittämään lain hylkäämistä ja uudelleenvalmistelua. Lakiesitystä tulisi muuttaa siten, että suomalaisilta vaadittaisiin suomalaisten osakkeiden suoraa omistusta myös silloin, kun arvopaperit on laskettu liikkeelle muualla kuin Suomessa ja vähintään nykyisen yleisöjulkisuustason säilyttämistä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU-säännösten tulkintaa</strong></p><p>Hallitus sanoo, että Suomen on EU-säännösten vuoksi pakko mahdollistaa suomalaisten omistusten hallintarekisteröinti ulkomailla. On totta, että EU-direktiivi edellyttää, että arvopaperikeskusmarkkina avataan kilpailulle, joten osakkeita saa jatkossa laskea liikkeelle myös muiden maiden arvopaperikeskuksissa. Joissain maissa on yleisesti käytössä hallintarekisteröinti. Suomi ei voi estää muita maita tarjoamasta hallintarekisteröintiä eikä säädellä ulkomaisia arvopaperikeskuksia, mutta me voimme säädellä suomalaisia sijoittajia ja suomalaisia yhtiöitä ja vaatia suomalaisomistusten avoimuutta myös ulkomailla.</p><p>Kyse on EU-säännösten tulkitsemisesta. Norja on ETA-maana saman EU-sääntelyn alainen kuin Suomi, ja Norja tulkitsee EU-sääntelyä siten, että se voi edellyttää omistusten avoimuutta ja vaatia norjalaisilta norjalaisten arvopapereiden suoraa omistusta jatkossakin &ndash; myös silloin, kun omistus on järjestetty ulkomaalaisen arvopaperikeskuksen kautta. Norjan tulkintaa tukee talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turusen EU-komissiolta saama vastaus.</p><p>EU:n arvopaperiasetuksen tarkoitus ei ole lisätä omistusten salailua, joten Suomella on perusteet tulkita sääntöjä siten, että me voimme säilyttää omistusten korkean avoimuuden tason. On siis turha piiloutua EU:n selän taakse. Suomen tulisi pitää kynsin ja hampain kiinni suoran omistamisen mallista ja markkinoida sitä myös muille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallintarekisterilain käsittely on ollut outo näytelmä. Viimeiset vauhdikkaat käänteet nähtiin viime viikolla, kun asia vedettiin yllättäen pois eduskunnan asialistalta hallituspuolueiden riitauduttua. Yhtä yllättäen asia jälleen palasi eduskunnan päiväjärjestykseen, mutta iltahämäriin keskelle sote-uudistuksesta käytyä monituntista keskustelua. Opposition äänin asian käsittely päätettiin keskeyttää ja siirtää käsiteltäväksi päiväsaikaan. Keskustelua asiasta jatketaan tiistaina 16.5. ja keskiviikkona 17.5. on tarkoitus äänestää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jään jännityksellä odottamaan, eteneekö asia tällä kertaa äänestykseen saakka.

Tässä lakiesityksessä ei sallita suomalaisten hallintarekisteröidä omistuksiaan Suomessa, mutta se sallitaan ulkomaiden kautta. Suomessa on tähän asti ollut käytössä osakkeiden suora omistus. Suomalaisyhtiöiden osakkeet on laskettu liikkeelle suomalaisessa arvopaperikeskuksessa, jossa suomalaiset ovat omistaneet arvopapereita omilla nimillään suoran omistuksen mallilla ja yleisöjulkisesti. Omistusten hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että todellisen omistajan ja edunsaajan sijaan arvopaperin omistajaksi kirjataan välimies eli tilinhoitaja, käytännössä esimerkiksi pankki. Omistusten hallintarekisteröinti aiheuttaa ongelmia, sillä niiden avulla voidaan luoda pitkiäkin omistusketjuja, joissa arvopaperin todellinen omistaja ja edunsaaja hukkuu. Hallintarekisteröinti helpottaa veronkiertoa, talousrikollisuutta ja korruptiota.

Hallintarekisterit ja omistusten piilottaminen ovat terveen ja toimivan talouden este. Verottaja ei saa asiaan kuuluvia verotuloja, markkinat eivät toimi kunnolla, kun tieto ei ole saatavilla, salaisuus mahdollistaa talousrikollisuuden, päättäjien kytkyt voidaan piilottaa ja vapaalla medialla ei ole pääsyä omistajatietoihin. Suomen ja EU:n tulisi edetä kohti omistusten kokonaisvaltaista avoimuutta, ja hallintarekisterit vievät meitä päinvastaiseen suuntaan.

 

Perussuomalaisten takki kääntyi

Perussuomalaisten irtautuessa hallituksen sovusta toivoin, että hallitus olisi lopulta ottanut järjen käteen ja hallintarekisteri nyt vihdoin haudattaisiin. Näin ei valitettavasti käynyt, vaan hyväksyttävänä on sama lakiesitys kuin vuosi sitten. Mitään muutoksia hallintarekisteröinnin osalta ei ole tullut. Ainoa asia joka käsittelyn kuluessa on muuttunut, on perussuomalaisten kanta lakiesitykseen. Aiemmin Perussuomalaisten vastustivat lain hyväksymistä tällaisenaan, mutta nyt se yhtäkkiä kelpaakin.

Perussuomalaisten vastarinta pehmitettiin lausumalla korotetusta ennakonpidätyksestä tunnistamattomaksi jääville suomalaisomistuksille. Tämä kiireessä muotoiltu uusi lausuma ei riitä ratkaisemaan lakiesityksen ongelmia. Uuden lausuman 50 prosentin korotettu osinkotulojen ennakonpidätys hallintarekisteröidyille omistuksille luo kannustimen omistusten ilmoittamiseen, tosin sen oikea kohdentaminen on riittävien tietojen puuttuessa vaikeaa.

Jos hallintarekisteröidyn omistusjärjestelyn päämotiivi on omistusten piilottaminen, ei tällainen verokannustin toimi. Se ei takaa yleisöjulkisuutta tai auta talousrikollisuuden torjuntaa. Verotulojen menetys on vain yksi hallintarekisteröinnin ongelmista. Omistusten piilottaminen aiheuttaa myös muita ongelmia ja mahdollistaa rikollisuutta, korruptiota ja sisäpiirijärjestelyitä. Näitä ongelmia ei tällä lausumalla ratkaista.

Ennakonpidätystä on myös vaikea periä, jos varoja kotiutetaan hallintarekistereiden kautta pankkitileille, jotka sijaitsevat veroparatiiseissa tai vaikkapa Yhdysvalloissa. Muutoinkin lisäveron kiertäminen lienee mahdollista. Pitkän omistusketjun takaa ei välttämättä tiedetä, että taustalla on suomalainen omistaja, jolloin 50 prosentin ennakonpidätystäkään ei osata periä oikein kohdistetusti. Ennakonpidätys ei myöskään koske myyntivoittoja.

 

Miksi hurskaita toiveita ei kirjoitettu lakipykäliin?

Lausumissa esitetään hallitukselle toiveita siitä, että se aloittaa jatkovalmistelun ulkomailla hallintarekisteröinnin sallimisen synnyttämien porsaanreikien tukkimiseksi. Lakiesitys makasi talousvaliokunnassa yli vuoden, kun hallituspuolueet eivät päässeet yksimielisyyteen asiasta. Vuoden odotuksen aikana olisi eduskuntaan voitu tuoda lausumien edellyttämät täydentävät lakimuutokset, joilla veronkierron ja talousrikollisuuden mahdollistavia porsaanreikiä olisi tukittu. Silloin olisimme voineet arvioida kokonaisuutta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan sekä yleisöjulkisuuden ja avoimuuden näkökulmasta.

Koska hallitus ei näin tehnyt, joudumme me oppositiossa esittämään lain hylkäämistä ja uudelleenvalmistelua. Lakiesitystä tulisi muuttaa siten, että suomalaisilta vaadittaisiin suomalaisten osakkeiden suoraa omistusta myös silloin, kun arvopaperit on laskettu liikkeelle muualla kuin Suomessa ja vähintään nykyisen yleisöjulkisuustason säilyttämistä. 

 

EU-säännösten tulkintaa

Hallitus sanoo, että Suomen on EU-säännösten vuoksi pakko mahdollistaa suomalaisten omistusten hallintarekisteröinti ulkomailla. On totta, että EU-direktiivi edellyttää, että arvopaperikeskusmarkkina avataan kilpailulle, joten osakkeita saa jatkossa laskea liikkeelle myös muiden maiden arvopaperikeskuksissa. Joissain maissa on yleisesti käytössä hallintarekisteröinti. Suomi ei voi estää muita maita tarjoamasta hallintarekisteröintiä eikä säädellä ulkomaisia arvopaperikeskuksia, mutta me voimme säädellä suomalaisia sijoittajia ja suomalaisia yhtiöitä ja vaatia suomalaisomistusten avoimuutta myös ulkomailla.

Kyse on EU-säännösten tulkitsemisesta. Norja on ETA-maana saman EU-sääntelyn alainen kuin Suomi, ja Norja tulkitsee EU-sääntelyä siten, että se voi edellyttää omistusten avoimuutta ja vaatia norjalaisilta norjalaisten arvopapereiden suoraa omistusta jatkossakin – myös silloin, kun omistus on järjestetty ulkomaalaisen arvopaperikeskuksen kautta. Norjan tulkintaa tukee talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turusen EU-komissiolta saama vastaus.

EU:n arvopaperiasetuksen tarkoitus ei ole lisätä omistusten salailua, joten Suomella on perusteet tulkita sääntöjä siten, että me voimme säilyttää omistusten korkean avoimuuden tason. On siis turha piiloutua EU:n selän taakse. Suomen tulisi pitää kynsin ja hampain kiinni suoran omistamisen mallista ja markkinoida sitä myös muille.

]]>
36 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237070-hallintarekisteri-ratkaistaan-nyt#comments Arvopaperikeskusasetus hallintarekisteri Korruptio Omistusten julkisuus Veronkierto Tue, 16 May 2017 08:13:11 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237070-hallintarekisteri-ratkaistaan-nyt
Miten hallintarekistereihin piilotetun omistuksen osingon ennakkoperintä toimii? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236882-miten-hallintarekistereihin-piilotetun-omistuksen-osingon-ennakkoperinta-toimii <p>Itseäni hämmentää edelleen, kuinka tämä 50% ennakonpidätys osingoista suomalaisten henkilöiden ulkomaisten hallintarekisterien taakse piilotetun omistuksen kohdalla oikein käytännössä toimisi. Nythän <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9605807">Juha Sipilä ja Petteri Orpo ovat kilvan vakuutelleet</a> todella vahvoin lausunnoin, että ratkaisulla verottaja saa varmasti rahansa pois.</p><p>Sipilä sanoi STT:lle keskiviikkona eduskunnassa: &quot;Tärkeintä on, että verottaja saa kaikissa tapauksissa omansa pois, niissäkin, joissa omistaja piilottelee. Se on nykytilanteeseen selkeä parannus.&quot;&nbsp;</p><p>Orpo taas totesi: &quot;<em>Siinä takuuvarmasti verottaja saa sen, mitä kuuluu. Ja toisaalta se on niin kannattamatonta, että en näe mitään syytä, miksi joku jättäisi ilmoittamatta tietojaan</em>.&quot;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9605810">Lisäksi eilen Yle haastatteli valtionvarainministeriön johtavaa virkamiestä</a>, joka totesi seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Miten tieto tulee hallintarekisteriketjusta?<br />Sijoittajaa lähinnä oleva säilyttäjä ilmoittaa sopimuksensa mukaisesti kaikkien asiakkaittensa omistamien osinkoa jakavan yhtiön osakkeiden määrän sekä maksettavan osingon hallintarekisteriketjussa seuraavalle. Asiakkaat voivat olla yksittäisiä sijoittajia tai säilytyspalvelujen tarjoajia.<br />Tämä säilyttäjä tai vastaava toimija koostaa vastaavasti omien asiakkaittensa tiedot ja lähettää ne eteenpäin, kunnes tiedot tulevat osinkoa jakavalle yhtiölle eli käytännössä useimmiten yhtiön asioita hoitavalle pankille. Yhtiö saa myös tarvittavat tiedot osingonsaajien henkilöllisyydestä. Tämä tapahtuu yleensä yksityisen palveluntuottajan käyttämän järjestelmän kautta, jotta ketjussa muut eivät saa asiakastietoja.</em>&quot;</p><p>Tänään sitten puolestaan <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705112200132423_pi.shtml?_ga=2.44267750.391910910.1494521448-509635144.1487767465">Iltalehdessä</a>&nbsp;Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professori Timo Rothovius suhtautuu epäilevästi siihen, että suomalaisviranomaiset saisivat omistustietoja kaikista EU-maista. hän toteaa:</p><p>&quot;<em>Varsinkin joku Luxemburg luovuttaa aika nihkeästi tietoa Suomeen. Luulen, että pitää olla yksilöity rikosepäily - epäilen vahvasti, että tietoa ei lähetetä könttänä, sillä eihän kukaan laittaisi rahojaan sinne, jos se olisi niin avointa.</em>&quot;</p><p>Ketähän tässä nyt uskoisi? Tekisi mieli uskoa virkamiestä, sillä kuvittelisi virkamiesten kuuluvan kertoa totuus eikä poliittista tuubaa. Kuitenkin monen ministeriön kohdalla virkamiehillä tuntuu olevan voimakas halu ajaa näitä asioita keinolla millä hyvänsä. Esimerkiksi Viestintä- ja Liikenneministeriön virkamiehillä tuntuu olevan oma voimakas agenda Bernerin suunnitelmien kupeessa. Finanssivalvonnankaan viimeaikaiset toimet avoimuuden suhteen eivät vakuuta</p><p>Joka tapauksessa ministerien sekä neuvottelevan virkamiehen lausunnot jotenkin sotivat erilaisia aiempia näkemyksiä vastaan, kun mielestäni yhtiö ei ole hallintarekisteröidyistä osakkeista tiennyt tähän asti omistajia ulkomailta, eikä sen käsittääkseni pelkästään osinkoja maksaakseen ole tarvinnutkaan tietää. Noita ulkomailta tulevia pääosin hallintarekisterein kautta tulevia omistuksia on käsittääkseni noin 45% Helsingin pörssistä. Vain siinä tapauksessa, että haluaa käyttää äänivaltaa tms niin pitäisi ilmoittautua.&nbsp;Nyt maatieto omistajista näyttäisikin sitten liikkuvan automaattisesti yhtiölle?</p><p>Jos kuvio menee noin kuten virkamies toteaa, niin porsaanreikä on kaiketi sitten tukossa. Jotenkin vieläkin silti ihmettelen tätä kuviota ja olen enemmän Rothoviuksen näkemyksen linjoilla. Toisaalta hämmentää Sipilän ja Orpon voimakas kanta, he tuntuvat olevan todella varmoja tämän toiminnasta käytännössä.</p><p>Miten tämä voi olla näin vaikeaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itseäni hämmentää edelleen, kuinka tämä 50% ennakonpidätys osingoista suomalaisten henkilöiden ulkomaisten hallintarekisterien taakse piilotetun omistuksen kohdalla oikein käytännössä toimisi. Nythän Juha Sipilä ja Petteri Orpo ovat kilvan vakuutelleet todella vahvoin lausunnoin, että ratkaisulla verottaja saa varmasti rahansa pois.

Sipilä sanoi STT:lle keskiviikkona eduskunnassa: "Tärkeintä on, että verottaja saa kaikissa tapauksissa omansa pois, niissäkin, joissa omistaja piilottelee. Se on nykytilanteeseen selkeä parannus." 

Orpo taas totesi: "Siinä takuuvarmasti verottaja saa sen, mitä kuuluu. Ja toisaalta se on niin kannattamatonta, että en näe mitään syytä, miksi joku jättäisi ilmoittamatta tietojaan."

Lisäksi eilen Yle haastatteli valtionvarainministeriön johtavaa virkamiestä, joka totesi seuraavaa:

"Miten tieto tulee hallintarekisteriketjusta?
Sijoittajaa lähinnä oleva säilyttäjä ilmoittaa sopimuksensa mukaisesti kaikkien asiakkaittensa omistamien osinkoa jakavan yhtiön osakkeiden määrän sekä maksettavan osingon hallintarekisteriketjussa seuraavalle. Asiakkaat voivat olla yksittäisiä sijoittajia tai säilytyspalvelujen tarjoajia.
Tämä säilyttäjä tai vastaava toimija koostaa vastaavasti omien asiakkaittensa tiedot ja lähettää ne eteenpäin, kunnes tiedot tulevat osinkoa jakavalle yhtiölle eli käytännössä useimmiten yhtiön asioita hoitavalle pankille. Yhtiö saa myös tarvittavat tiedot osingonsaajien henkilöllisyydestä. Tämä tapahtuu yleensä yksityisen palveluntuottajan käyttämän järjestelmän kautta, jotta ketjussa muut eivät saa asiakastietoja.
"

Tänään sitten puolestaan Iltalehdessä Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professori Timo Rothovius suhtautuu epäilevästi siihen, että suomalaisviranomaiset saisivat omistustietoja kaikista EU-maista. hän toteaa:

"Varsinkin joku Luxemburg luovuttaa aika nihkeästi tietoa Suomeen. Luulen, että pitää olla yksilöity rikosepäily - epäilen vahvasti, että tietoa ei lähetetä könttänä, sillä eihän kukaan laittaisi rahojaan sinne, jos se olisi niin avointa."

Ketähän tässä nyt uskoisi? Tekisi mieli uskoa virkamiestä, sillä kuvittelisi virkamiesten kuuluvan kertoa totuus eikä poliittista tuubaa. Kuitenkin monen ministeriön kohdalla virkamiehillä tuntuu olevan voimakas halu ajaa näitä asioita keinolla millä hyvänsä. Esimerkiksi Viestintä- ja Liikenneministeriön virkamiehillä tuntuu olevan oma voimakas agenda Bernerin suunnitelmien kupeessa. Finanssivalvonnankaan viimeaikaiset toimet avoimuuden suhteen eivät vakuuta

Joka tapauksessa ministerien sekä neuvottelevan virkamiehen lausunnot jotenkin sotivat erilaisia aiempia näkemyksiä vastaan, kun mielestäni yhtiö ei ole hallintarekisteröidyistä osakkeista tiennyt tähän asti omistajia ulkomailta, eikä sen käsittääkseni pelkästään osinkoja maksaakseen ole tarvinnutkaan tietää. Noita ulkomailta tulevia pääosin hallintarekisterein kautta tulevia omistuksia on käsittääkseni noin 45% Helsingin pörssistä. Vain siinä tapauksessa, että haluaa käyttää äänivaltaa tms niin pitäisi ilmoittautua. Nyt maatieto omistajista näyttäisikin sitten liikkuvan automaattisesti yhtiölle?

Jos kuvio menee noin kuten virkamies toteaa, niin porsaanreikä on kaiketi sitten tukossa. Jotenkin vieläkin silti ihmettelen tätä kuviota ja olen enemmän Rothoviuksen näkemyksen linjoilla. Toisaalta hämmentää Sipilän ja Orpon voimakas kanta, he tuntuvat olevan todella varmoja tämän toiminnasta käytännössä.

Miten tämä voi olla näin vaikeaa?

]]>
32 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236882-miten-hallintarekistereihin-piilotetun-omistuksen-osingon-ennakkoperinta-toimii#comments hallintarekisteri Hallintarekisterilaki Juha Sipilä Petteri Orpo Veronkierto Thu, 11 May 2017 17:12:16 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236882-miten-hallintarekistereihin-piilotetun-omistuksen-osingon-ennakkoperinta-toimii
Nettiajan poliittisen skandaalin anatomia – Hacktivismi uhkaa? http://eerokilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236614-nettiajan-poliittisen-skandaalin-anatomia-hacktivismi-uhkaa <p>Emmanuel Macron on parhaillaan valtaisan huhumyräkän keskellä, kun poliittisesti epäkorrektin keskustelusivusto 4Chanin /pol/ kanavalla julkaistiin väitettyjä dokumentteja itsenäisen kansanliikkeen kärkihahmon veronkierrosta Karibialla. Kohun voidaan nähdä ottaneen tuulta alleen keskiviikon tv-väittelyssä, jossa vastaehdokas Front Nationalen Marine Le Pen vihjasi, kuinka harmillista olisi, jos talousepäselvyyksiä paljastuisi ehdokas Macronista. Toistaiseksi Macron kiistänyt syytökset ja välikäsien kautta on uhannut haastaa oikeuteen perättömien väitteiden levittäjät. Maan viranomaiset ovat tietojen mukaan aloittaneen tutkinnan epäillystä vuodosta. Valtaosa mediasta on vankasti asettunut Macronin taakse suojaamaan ehdokasta &ldquo;valeuutisilta&rdquo;.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toisaalta voidaan hyvällä syyllä epäillä anonyymisti toimivien 4Chan aktiivien tietojen luotettavuutta, etenkin kun epäselvien ja luottamusta horjuttavien väitteiden esittäminen voidaan katsoa epäsuorasti vallitsevassa group-think mielenlaadussa hybridivaikuttamiseksi &ndash; mutta ainoastaan tapauksissa joissa kohdennettu isku tapahtuu järjestelmän suosikkeja vastaan. Mielipidevaikuttamista yhtä kaikki &ndash; kuten Obaman viime hetken tuenosoitus liberaalille aateveljelleen.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viimeisen kuluvan vuoden aikana alt-rightia ja Trumpia tukeva 4chan /pol/ on tullut tunnetuksi ennen kaikkea onnistuneena trollialustana. Tunnetuimmat tapaukset viime kuukausilta ovat näyttelijä-taiteilija Shia Labeoufin Trumpin vastaisten #hewillnotdivideus &ndash;livestreamtapahtumien sabotointi oman sanomansa levittämiseksi ja kansainvälisesti hyväksytyn OK-käsimerkin leimaaminen valkoisen ylivallan symboliksi. Jälkimmäisessä tapauksessa /pol/ kanavan #NOTok juksaus-kampanja onnistui huijaamaan journalisteja ja medioita, jotka siis kaikkien nähden hylkäsivät journalistiset periaatteet kuten lähdekritiikin oikeistolaisia haamuja jahdatessa. Sinänsä instituutioiden saattaminen naurunalaiseksi ei sinänsä ole harmillista, mutta kaksoisstandardien paljastuminen meemien lanseeraajien käsissä on varmasti kova paikka uskottavuudelle.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>On ilman muuta toinen kysymys, mitä mahdollinen ehdokkaan veronkierto äänestäjille merkitsee. Itsessään taloudelliset epäselvyydet eivät ole vuoden 2017 Ranskan presidentinvaaleille uusi ilmiö kuten François Fillonin vaimon työllistämiskohu ja Marine Le Penin EU-varojen epäilty väärinkäyttö osoittaa. HS myös kirjoitti torstain 4. toukokuuta lehdessä Espanjaa ravisuttavasta poliittisesta korruptiosta ja vasemmiston hajaannuksesta. Korruptio vaikuttaa luultavasti maan tavalta, eikä siis tunnu äänestäjää oikein koskettavan. Eittämättä Macronin tapauksesta tulee mieleen vuoden 2012 Jérôme Cahuzacin tapaus, jossa ministeriltä paljastui pimeitä tilejä Sveitsissä ja Singaporessa. Niinpä näin tässä poliittisessa ilmastossa ja näin lähellä sunnuntain toisen kierroksen äänestystä on Macronia ja EU:ta liputtavan median intressinä tuomita kaikki syytökset demokratiaa uhkaavina valeuutisina. Vapaan tiedonvälityksen kannalta tilanne on huolestuttava. Etenkin kun otetaan huomioon, että sosiaalinen media on alkanut ennakoivasti peukaloimaan valeuutisten verukkeella ihmisille näytettävää sisältöä. Erikoista on, että esim. Mikroblogipalvelu Twitterissä hakutermi #macrongate kolkuttelee kovasti trendissä olevien hakutermien listaa, mutta loistaa poissaolollaan, kun taas vaaleja mainostava #JeVotePour on näkyvissä. Näin ollen skandaalien näkyvyyttä voidaan rajoittaa sosiaalisessa mediassa, sitä vastoin haluttuja hakutermejä voidaan asetella esiin, milloin se on poliittisesti miellyttävää. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nämä ovat todellakin vain muutamia seikkoja, jotka tulisi ottaa suuremmassa keskustelussa. Toki on päivänselvää, että bottiarmeijat ja aktiivit voivat näillä tietotekniikan työkaluilla ohjata uutisvirtaa, mutta sama pätee itse alustoiden ja foorumeiden omistajiin &ndash; he voivat manipuloida kansalaisille ja käyttäjille suotua näkymää. Tämänkaltainen tilanne näkyi mm. Googlen hauissa Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan, jolloin hakukone havaittavasti muokkasi negatiiviset mielleyhtymät pois ehdokas Hillary Clintonin yhteydestä. Tästä huolimatta lukuisat hyvän ja huonon maun rajoilla olevat viraalit nettimeemit valloittivat keskusteluareenat ja sosiaalisen median.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Voi olla, että Macron ja hänen kannattajansa eurokabineteissä ja urbaanissa keskuksissa saavat huokaista helpotuksesta sunnuntaina, jos veronkiertoepäily ei taita hänen Ikaroksen lentoaan.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>PS. Näyttää siltä, että Macronin kampanjan sisäiset sähköpostit on vuodettu. Liian myöhään.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähteet:&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tual, Morgane; Untersinger, Martin | Le Monde (4.5.2017): Macron et l&rsquo;évasion fiscale&nbsp;: itinéraire d&rsquo;une rumeur, de 4chan aux plateaux télé</p> <p><u><a href="http://www.lemonde.fr/pixels/article/2017/05/04/macron-et-l-evasion-fiscale-itineraire-d-une-rumeur-de-4chan-aux-plateaux-tele_5122473_4408996.html">http://www.lemonde.fr/pixels/article/2017/05/04/macron-et-l-evasion-fiscale-itineraire-d-une-rumeur-de-4chan-aux-plateaux-tele_5122473_4408996.html</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hicks, William | Heatstreet (10.3.2017): &lsquo;He Will Not Divide Us&rsquo; Livestream Placed in Middle of Nowhere, but 4chan Still Found Way to Troll It</p> <p><u><a href="https://heatst.com/tech/he-will-not-divide-us-livestream-placed-in-middle-of-nowhere-but-4chan-still-found-way-to-troll-it/">https://heatst.com/tech/he-will-not-divide-us-livestream-placed-in-middle-of-nowhere-but-4chan-still-found-way-to-troll-it/</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Shugerman, Emily | The Independent (30.4.2017): Two members of alt-right accused of making white supremacist hand signs in White House after receiving press passes</p> <p><u><a href="http://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/white-power-hand-symbol-cassandra-fairbanks-mike-cernovich-alt-right-white-house-a7709446.html">http://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/white-power-hand-symbol-cassandra-fairbanks-mike-cernovich-alt-right-white-house-a7709446.html</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Simon, Jacques | The Jacobin (21.6.2016): Hollande&rsquo;s Party&nbsp;</p> <p><u><a href="https://www.jacobinmag.com/2016/06/francois-hollande-labor-law-socialist-party-el-khomri-macron/">https://www.jacobinmag.com/2016/06/francois-hollande-labor-law-socialist-party-el-khomri-macron/</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Payton, Bre | The Federalist (10.6.2016): <a href="http://thefederalist.com/2016/06/10/is-google-manipulating-search-results-to-help-hillary-clinton/">Is Google Manipulating Search Results To Help Hillary Clinton?</a> <u><a href="http://thefederalist.com/2016/06/10/is-google-manipulating-search-results-to-help-hillary-clinton/">http://thefederalist.com/2016/06/10/is-google-manipulating-search-results-to-help-hillary-clinton/</a></u></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Emmanuel Macron on parhaillaan valtaisan huhumyräkän keskellä, kun poliittisesti epäkorrektin keskustelusivusto 4Chanin /pol/ kanavalla julkaistiin väitettyjä dokumentteja itsenäisen kansanliikkeen kärkihahmon veronkierrosta Karibialla. Kohun voidaan nähdä ottaneen tuulta alleen keskiviikon tv-väittelyssä, jossa vastaehdokas Front Nationalen Marine Le Pen vihjasi, kuinka harmillista olisi, jos talousepäselvyyksiä paljastuisi ehdokas Macronista. Toistaiseksi Macron kiistänyt syytökset ja välikäsien kautta on uhannut haastaa oikeuteen perättömien väitteiden levittäjät. Maan viranomaiset ovat tietojen mukaan aloittaneen tutkinnan epäillystä vuodosta. Valtaosa mediasta on vankasti asettunut Macronin taakse suojaamaan ehdokasta “valeuutisilta”. 

 

Toisaalta voidaan hyvällä syyllä epäillä anonyymisti toimivien 4Chan aktiivien tietojen luotettavuutta, etenkin kun epäselvien ja luottamusta horjuttavien väitteiden esittäminen voidaan katsoa epäsuorasti vallitsevassa group-think mielenlaadussa hybridivaikuttamiseksi – mutta ainoastaan tapauksissa joissa kohdennettu isku tapahtuu järjestelmän suosikkeja vastaan. Mielipidevaikuttamista yhtä kaikki – kuten Obaman viime hetken tuenosoitus liberaalille aateveljelleen. 

 

Viimeisen kuluvan vuoden aikana alt-rightia ja Trumpia tukeva 4chan /pol/ on tullut tunnetuksi ennen kaikkea onnistuneena trollialustana. Tunnetuimmat tapaukset viime kuukausilta ovat näyttelijä-taiteilija Shia Labeoufin Trumpin vastaisten #hewillnotdivideus –livestreamtapahtumien sabotointi oman sanomansa levittämiseksi ja kansainvälisesti hyväksytyn OK-käsimerkin leimaaminen valkoisen ylivallan symboliksi. Jälkimmäisessä tapauksessa /pol/ kanavan #NOTok juksaus-kampanja onnistui huijaamaan journalisteja ja medioita, jotka siis kaikkien nähden hylkäsivät journalistiset periaatteet kuten lähdekritiikin oikeistolaisia haamuja jahdatessa. Sinänsä instituutioiden saattaminen naurunalaiseksi ei sinänsä ole harmillista, mutta kaksoisstandardien paljastuminen meemien lanseeraajien käsissä on varmasti kova paikka uskottavuudelle. 

 

On ilman muuta toinen kysymys, mitä mahdollinen ehdokkaan veronkierto äänestäjille merkitsee. Itsessään taloudelliset epäselvyydet eivät ole vuoden 2017 Ranskan presidentinvaaleille uusi ilmiö kuten François Fillonin vaimon työllistämiskohu ja Marine Le Penin EU-varojen epäilty väärinkäyttö osoittaa. HS myös kirjoitti torstain 4. toukokuuta lehdessä Espanjaa ravisuttavasta poliittisesta korruptiosta ja vasemmiston hajaannuksesta. Korruptio vaikuttaa luultavasti maan tavalta, eikä siis tunnu äänestäjää oikein koskettavan. Eittämättä Macronin tapauksesta tulee mieleen vuoden 2012 Jérôme Cahuzacin tapaus, jossa ministeriltä paljastui pimeitä tilejä Sveitsissä ja Singaporessa. Niinpä näin tässä poliittisessa ilmastossa ja näin lähellä sunnuntain toisen kierroksen äänestystä on Macronia ja EU:ta liputtavan median intressinä tuomita kaikki syytökset demokratiaa uhkaavina valeuutisina. Vapaan tiedonvälityksen kannalta tilanne on huolestuttava. Etenkin kun otetaan huomioon, että sosiaalinen media on alkanut ennakoivasti peukaloimaan valeuutisten verukkeella ihmisille näytettävää sisältöä. Erikoista on, että esim. Mikroblogipalvelu Twitterissä hakutermi #macrongate kolkuttelee kovasti trendissä olevien hakutermien listaa, mutta loistaa poissaolollaan, kun taas vaaleja mainostava #JeVotePour on näkyvissä. Näin ollen skandaalien näkyvyyttä voidaan rajoittaa sosiaalisessa mediassa, sitä vastoin haluttuja hakutermejä voidaan asetella esiin, milloin se on poliittisesti miellyttävää.  

 

Nämä ovat todellakin vain muutamia seikkoja, jotka tulisi ottaa suuremmassa keskustelussa. Toki on päivänselvää, että bottiarmeijat ja aktiivit voivat näillä tietotekniikan työkaluilla ohjata uutisvirtaa, mutta sama pätee itse alustoiden ja foorumeiden omistajiin – he voivat manipuloida kansalaisille ja käyttäjille suotua näkymää. Tämänkaltainen tilanne näkyi mm. Googlen hauissa Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan, jolloin hakukone havaittavasti muokkasi negatiiviset mielleyhtymät pois ehdokas Hillary Clintonin yhteydestä. Tästä huolimatta lukuisat hyvän ja huonon maun rajoilla olevat viraalit nettimeemit valloittivat keskusteluareenat ja sosiaalisen median. 

 

Voi olla, että Macron ja hänen kannattajansa eurokabineteissä ja urbaanissa keskuksissa saavat huokaista helpotuksesta sunnuntaina, jos veronkiertoepäily ei taita hänen Ikaroksen lentoaan. 

 

PS. Näyttää siltä, että Macronin kampanjan sisäiset sähköpostit on vuodettu. Liian myöhään. 

 

 

Lähteet: 

 

Tual, Morgane; Untersinger, Martin | Le Monde (4.5.2017): Macron et l’évasion fiscale : itinéraire d’une rumeur, de 4chan aux plateaux télé

http://www.lemonde.fr/pixels/article/2017/05/04/macron-et-l-evasion-fiscale-itineraire-d-une-rumeur-de-4chan-aux-plateaux-tele_5122473_4408996.html

 

 

Hicks, William | Heatstreet (10.3.2017): ‘He Will Not Divide Us’ Livestream Placed in Middle of Nowhere, but 4chan Still Found Way to Troll It

https://heatst.com/tech/he-will-not-divide-us-livestream-placed-in-middle-of-nowhere-but-4chan-still-found-way-to-troll-it/

 

Shugerman, Emily | The Independent (30.4.2017): Two members of alt-right accused of making white supremacist hand signs in White House after receiving press passes

http://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/white-power-hand-symbol-cassandra-fairbanks-mike-cernovich-alt-right-white-house-a7709446.html

 

Simon, Jacques | The Jacobin (21.6.2016): Hollande’s Party 

https://www.jacobinmag.com/2016/06/francois-hollande-labor-law-socialist-party-el-khomri-macron/

 

Payton, Bre | The Federalist (10.6.2016): Is Google Manipulating Search Results To Help Hillary Clinton? http://thefederalist.com/2016/06/10/is-google-manipulating-search-results-to-help-hillary-clinton/

 

]]>
6 http://eerokilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236614-nettiajan-poliittisen-skandaalin-anatomia-hacktivismi-uhkaa#comments Aktivismi Kyberturvallisuus Ranskan presidentinvaalit Veronkierto Sat, 06 May 2017 05:24:10 +0000 Eero Kilpinen http://eerokilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236614-nettiajan-poliittisen-skandaalin-anatomia-hacktivismi-uhkaa
Hallintarekisteri hylättävä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236469-hallintarekisteri-hylattava <p>Eduskunta käsittelee tänään hämärärekisterinäkin tunnettua lakia, eli lakia arvo-osuusjärjestelmästä. Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille omistusten hallintarekisteröinnin ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. Omistusten hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että todellisen omistajan ja edunsaajan sijaan arvopaperin omistajaksi kirjataan välimies eli tilinhoitaja, käytännössä esimerkiksi pankki. Nykyisellään suomalaisten on omistettava arvopaperinsa suoraan ja omistusrekisteri on yleisölle julkinen.</p><p>Omistusten hallintarekisteröinti aiheuttaa ongelmia, sillä sen avulla voidaan luoda pitkiäkin omistusketjuja, joissa arvopaperin todellinen omistaja hukkuu. Hallintarekisteröinnillä voidaan siis piilottaa todellinen omistaja. No miksi todellinen omistaja ja edunsaaja haluttaisiin piilottaa? Syitä voi olla monia ja ne kaikki ovat laittomia: veronkierto, sisäpiirikaupat, korruptio, rahanpesu.</p><p>Hallintarekistereitä voidaan käyttää myös laillisesti ja oikein, niin että sijoittajan verot ja muut velvoitteet hoidetaan asianmukaisesti. Hallintarekisteröinnin sallimisen ongelma on kuitenkin se, että se helpottaa omistusten piilottamista, ja lainmukainen toiminta jää pitkälti hyvän tahdon varaan. Vaikka hallintarekisterin käyttäjä suorittaisi verojen maksun oikein, heikentyy kuitenkin yleisöjulkisuuden taso, kun osakkeiden lopulliset omistajat eivät ole julkisia ja kaikkien tiedossa. Avoimuuden kaventaminen vaikeuttaa myös esimerkiksi toimittajien ja tutkijoiden työtä.</p><p>Hallintarekisteri on kuumentanut tunteita eduskunnassa jo monta kertaa. Edellinen valtionvarainministeri Stubb (kok.) ajoi omistusten hallintarekisteröinnin sallimista myös Suomessa. Stubb jäi kiinni vaihtoehtoisen totuuden kertomisesta asiaan liittyen ja joutui lopulta toteamaan, että hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu kaikissa muodoissaan.&nbsp; Koko jupakka lienee yksi syy siihen, että Stubb vaihdettiin Orpoon. Myös Orpo on kuitenkin nyt valtionvarainministerinä edistänyt hallintarekisteriä.</p><p>Nykyinen lakiesitys on osittain erilainen kuin se, johon Stubb kaatui. Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ei sallita suomalaisten hallintarekisteröidä omistuksiaan Suomessa, mutta se sallitaan ulkomailla. Hallintarekisteri siis ujutetaan nyt Suomeen keittiön kautta.</p><p>Nyt eduskunnan pöydällä oleva laki tulisi hylätä ja lähettää se uudelleenvalmisteluun, jossa omistusten piilottamisen mahdollistavat porsaanreiät tukitaan. Esitimme talousvaliokunnassa lakiesityksen hylkäämistä, mutta hallintarekisteri voitti Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten äänin. Lakiesitystä tulisi muuttaa siten, että suomalaisilta vaaditaan suomalaisten osakkeiden suoraa omistusta myös silloin, kun arvopaperit on laskettu liikkeelle muualla kuin Suomessa. Suomalaisten hallintarekisteröinnille tulisi siis asettaa selkeä kielto ja rangaistus.</p><p>Orpo sanoo, että Suomen on EU-säännösten vuoksi pakko mahdollistaa suomalaisten omistusten hallintarekisteröinti ulkomailla. Suomi on kuitenkin neuvotellut EU:n arvopaperiasetukseen poikkeuksen, joka mahdollistaa suoran omistuksen säilyttämisen. Norja on ETA-maana saman EU-sääntelyn alainen kuin Suomi. Norja tulkitsee EU-sääntelyä siten, että se voi vaatia, että norjalaisten on sallittua omistaa norjalaisia arvopapereita vain suoralla omistuksella, myös silloin kun omistus on järjestetty ulkomaisen arvopaperikeskuksen kautta. Jos Norja voi vaatia suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa, voi myös Suomi tehdä niin. On siis turha piiloutua EU:n selän taakse.</p><p>Talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Kaj Turunen on vastustanut hallintarekisteröinnin sallimista tähän asti. Jokin kuitenkin sai puoliväliriihessä persujen päät kääntymään, sillä nyt hallituksen lakiesitys kelpaa heillekin. Persut sanovat, että talousvaliokunnan mietintöön kirjaamat lausumat riittävät omistusten julkisuuden varmistamiseen. Lausumissa esitetään hallitukselle toiveita siitä, että se aloittaa jatkovalmistelun hallintarekisteröinnin sallimisen synnyttämien porsaanreikien tukkimiseksi.</p><p>Lausumien sisältö on ihan hyvä, mutta ongelmana on se, että ne ovat vain lausumia. Lakiesitys makasi talousvaliokunnassa yli vuoden, kun hallituspuolueet eivät päässeet yksimielisyyteen asiasta. Vuoden odotuksen aikana olisi eduskuntaan voitu tuoda lausumien edellyttämät lakimuutokset, joilla veronkierron ja talousrikollisuuden mahdollistavat porsaanreiät olisi tukittu. Itse en ainakaan jaksa uskoa, että kokoomuslainen valtionvarainministeri ja hallintarekisteröintiä intomielisesti ajanut valtiovarainministeriön finanssiosasto pitävät kovin suurta kiirettä lakiesitysten valmistelussa.</p><p>Hallintarekisterit ja omistusten ketjuttaminen ja piilottaminen ovat terveen ja toimivan talouden este. Verottaja ei saa asiaankuuluvia verotuloja, markkinat eivät toimi kunnolla kun tieto ei ole saatavilla, salaisuus mahdollistaa talousrikollisuuden ja vapaalla medialla ei ole pääsyä omistajatietoihin. Suomen ja EU:n tulisi edetä kohti omistusten kokonaisvaltaista avoimuutta. Hallintarekisterit vievät meitä päinvastaiseen suuntaan.</p> Eduskunta käsittelee tänään hämärärekisterinäkin tunnettua lakia, eli lakia arvo-osuusjärjestelmästä. Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille omistusten hallintarekisteröinnin ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. Omistusten hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että todellisen omistajan ja edunsaajan sijaan arvopaperin omistajaksi kirjataan välimies eli tilinhoitaja, käytännössä esimerkiksi pankki. Nykyisellään suomalaisten on omistettava arvopaperinsa suoraan ja omistusrekisteri on yleisölle julkinen.

Omistusten hallintarekisteröinti aiheuttaa ongelmia, sillä sen avulla voidaan luoda pitkiäkin omistusketjuja, joissa arvopaperin todellinen omistaja hukkuu. Hallintarekisteröinnillä voidaan siis piilottaa todellinen omistaja. No miksi todellinen omistaja ja edunsaaja haluttaisiin piilottaa? Syitä voi olla monia ja ne kaikki ovat laittomia: veronkierto, sisäpiirikaupat, korruptio, rahanpesu.

Hallintarekistereitä voidaan käyttää myös laillisesti ja oikein, niin että sijoittajan verot ja muut velvoitteet hoidetaan asianmukaisesti. Hallintarekisteröinnin sallimisen ongelma on kuitenkin se, että se helpottaa omistusten piilottamista, ja lainmukainen toiminta jää pitkälti hyvän tahdon varaan. Vaikka hallintarekisterin käyttäjä suorittaisi verojen maksun oikein, heikentyy kuitenkin yleisöjulkisuuden taso, kun osakkeiden lopulliset omistajat eivät ole julkisia ja kaikkien tiedossa. Avoimuuden kaventaminen vaikeuttaa myös esimerkiksi toimittajien ja tutkijoiden työtä.

Hallintarekisteri on kuumentanut tunteita eduskunnassa jo monta kertaa. Edellinen valtionvarainministeri Stubb (kok.) ajoi omistusten hallintarekisteröinnin sallimista myös Suomessa. Stubb jäi kiinni vaihtoehtoisen totuuden kertomisesta asiaan liittyen ja joutui lopulta toteamaan, että hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu kaikissa muodoissaan.  Koko jupakka lienee yksi syy siihen, että Stubb vaihdettiin Orpoon. Myös Orpo on kuitenkin nyt valtionvarainministerinä edistänyt hallintarekisteriä.

Nykyinen lakiesitys on osittain erilainen kuin se, johon Stubb kaatui. Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ei sallita suomalaisten hallintarekisteröidä omistuksiaan Suomessa, mutta se sallitaan ulkomailla. Hallintarekisteri siis ujutetaan nyt Suomeen keittiön kautta.

Nyt eduskunnan pöydällä oleva laki tulisi hylätä ja lähettää se uudelleenvalmisteluun, jossa omistusten piilottamisen mahdollistavat porsaanreiät tukitaan. Esitimme talousvaliokunnassa lakiesityksen hylkäämistä, mutta hallintarekisteri voitti Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten äänin. Lakiesitystä tulisi muuttaa siten, että suomalaisilta vaaditaan suomalaisten osakkeiden suoraa omistusta myös silloin, kun arvopaperit on laskettu liikkeelle muualla kuin Suomessa. Suomalaisten hallintarekisteröinnille tulisi siis asettaa selkeä kielto ja rangaistus.

Orpo sanoo, että Suomen on EU-säännösten vuoksi pakko mahdollistaa suomalaisten omistusten hallintarekisteröinti ulkomailla. Suomi on kuitenkin neuvotellut EU:n arvopaperiasetukseen poikkeuksen, joka mahdollistaa suoran omistuksen säilyttämisen. Norja on ETA-maana saman EU-sääntelyn alainen kuin Suomi. Norja tulkitsee EU-sääntelyä siten, että se voi vaatia, että norjalaisten on sallittua omistaa norjalaisia arvopapereita vain suoralla omistuksella, myös silloin kun omistus on järjestetty ulkomaisen arvopaperikeskuksen kautta. Jos Norja voi vaatia suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa, voi myös Suomi tehdä niin. On siis turha piiloutua EU:n selän taakse.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Kaj Turunen on vastustanut hallintarekisteröinnin sallimista tähän asti. Jokin kuitenkin sai puoliväliriihessä persujen päät kääntymään, sillä nyt hallituksen lakiesitys kelpaa heillekin. Persut sanovat, että talousvaliokunnan mietintöön kirjaamat lausumat riittävät omistusten julkisuuden varmistamiseen. Lausumissa esitetään hallitukselle toiveita siitä, että se aloittaa jatkovalmistelun hallintarekisteröinnin sallimisen synnyttämien porsaanreikien tukkimiseksi.

Lausumien sisältö on ihan hyvä, mutta ongelmana on se, että ne ovat vain lausumia. Lakiesitys makasi talousvaliokunnassa yli vuoden, kun hallituspuolueet eivät päässeet yksimielisyyteen asiasta. Vuoden odotuksen aikana olisi eduskuntaan voitu tuoda lausumien edellyttämät lakimuutokset, joilla veronkierron ja talousrikollisuuden mahdollistavat porsaanreiät olisi tukittu. Itse en ainakaan jaksa uskoa, että kokoomuslainen valtionvarainministeri ja hallintarekisteröintiä intomielisesti ajanut valtiovarainministeriön finanssiosasto pitävät kovin suurta kiirettä lakiesitysten valmistelussa.

Hallintarekisterit ja omistusten ketjuttaminen ja piilottaminen ovat terveen ja toimivan talouden este. Verottaja ei saa asiaankuuluvia verotuloja, markkinat eivät toimi kunnolla kun tieto ei ole saatavilla, salaisuus mahdollistaa talousrikollisuuden ja vapaalla medialla ei ole pääsyä omistajatietoihin. Suomen ja EU:n tulisi edetä kohti omistusten kokonaisvaltaista avoimuutta. Hallintarekisterit vievät meitä päinvastaiseen suuntaan.

]]>
40 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236469-hallintarekisteri-hylattava#comments Kotimaa Arvopaperimarkkinat hallintarekisteri Sisäpiirikaupat Veronkierto Tue, 02 May 2017 10:29:26 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236469-hallintarekisteri-hylattava
Harmaasta taloudesta http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232046-harmaasta-taloudesta <p>Puhuttaessa harmaasta taloudesta tulee mieleen yleensä epämääräiset rakennusfirmat, pienet ravintolat tai vaikkapa esm 8&ndash;10 &euro;:n hiustenleikkauksista, mikä on herättänyt suurta keskustelua. Näillä uutisilla meidän ollaan viemässä harhaan. Toki harmaata taloutta esiintyy tällaisilla aloilla mutta mielikuva on vaarallinen.&nbsp;</p> <p>Eurooppalainen projekti on ollut jo pitkään pysähdyksissä ja nyt näyttää siltä, että kansainväliset järjestötkin jähmettyvät paikoilleen suurvaltojen uuden ideologian myötä. Nykyiset ongelmat eivät ole enää kansallisia. Nationalismin nousun myötä valtiot yrittävät taas hakea kansallisia vastauksia globaaleihin kysymyksiin, jolloin yhden voitto on väkisin toisen tappio.</p> <p>Todellinen ongelma on isojen yritysten mahdollisuus kiertää veroja puoli-laillisesti ja pistää kansallisvaltiot kilpailemaan keskenään pelissä, jossa nakerretaan rotan lailla julkista taloutta. Harmaan talouden suitsiminen kaikilla tasoilla on kannatettavaa mutta erityisen paljon voimavaroja olisi kohdistettava rakenteiden yhtenäistämiseen kansainvälisesti, jotta aggressiiviinen verosuunnittelu ei olisi mahdollista.</p> <p>Tilanne on vakava. On aika ottaa vastuuta ja toimia kansainvälisesti. Euroopan kattava Pohjoismainen hyvinvointivaltio malli olisi mitä parasta lääkettä harmaata taloutta ja uusliberalismia vastaan.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puhuttaessa harmaasta taloudesta tulee mieleen yleensä epämääräiset rakennusfirmat, pienet ravintolat tai vaikkapa esm 8–10 €:n hiustenleikkauksista, mikä on herättänyt suurta keskustelua. Näillä uutisilla meidän ollaan viemässä harhaan. Toki harmaata taloutta esiintyy tällaisilla aloilla mutta mielikuva on vaarallinen. 

Eurooppalainen projekti on ollut jo pitkään pysähdyksissä ja nyt näyttää siltä, että kansainväliset järjestötkin jähmettyvät paikoilleen suurvaltojen uuden ideologian myötä. Nykyiset ongelmat eivät ole enää kansallisia. Nationalismin nousun myötä valtiot yrittävät taas hakea kansallisia vastauksia globaaleihin kysymyksiin, jolloin yhden voitto on väkisin toisen tappio.

Todellinen ongelma on isojen yritysten mahdollisuus kiertää veroja puoli-laillisesti ja pistää kansallisvaltiot kilpailemaan keskenään pelissä, jossa nakerretaan rotan lailla julkista taloutta. Harmaan talouden suitsiminen kaikilla tasoilla on kannatettavaa mutta erityisen paljon voimavaroja olisi kohdistettava rakenteiden yhtenäistämiseen kansainvälisesti, jotta aggressiiviinen verosuunnittelu ei olisi mahdollista.

Tilanne on vakava. On aika ottaa vastuuta ja toimia kansainvälisesti. Euroopan kattava Pohjoismainen hyvinvointivaltio malli olisi mitä parasta lääkettä harmaata taloutta ja uusliberalismia vastaan.

 

]]>
5 http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232046-harmaasta-taloudesta#comments Aggressiivinen veronkierto Harmaatalous Veronkierto Thu, 23 Feb 2017 13:02:16 +0000 Berhan Ben Ahmadi http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232046-harmaasta-taloudesta